Suklaafestivaalit ja isänpäivän Kotonatehty jälkiruoka
maanantaina, marraskuuta 10, 2014
Viimeviikonloppuna
Helsingissä järjestettiin Suklaafestivaalit, joihin minäkin päätin osallistua.
Tarkistin etukäteen ohjelman ja ilmoittauduin Fazerin leipomiseen liittyvään
keskustelutilaisuuteen ja Petris Chocolate Roomin Petri Sirenin järjestämään suklaatastingiin.
Koska
Wanha Sataman tila on aika pieni, näytteilleasettajia oli tällä kertaa mukana
reilut kolmekymmentä. Perinteisten isompien suklaatalojen lisäksi edustettuna
olivat pienet paikalliset suklaapuodit, luomu- ja raakasuklaan tuottajat,
kahvi- ja viinivalmistajat ja keittiötarvikemyymälät. Pieni mutta mukavan
kattava läpileikkaus valmiista suklaasta. Paikalla oli mahdollisuus maistella
ihanaa suklaata eri muodoissa yhdistettynä viiniin ja kahviin. Ja tietenkin monet
ständit panostivat esteettisyyteen, mikä mielestäni luonnollisesti kuuluukin
aiheeseen. Alussa innostuin ehkä vähän
liikaakin maistelemaan kaikkea ja unohdin, että minua odotti vielä kymmenen
suklaan tasting. Lopputuloksen voi varmasti arvata. En usko, että lähiaikoina
innostun taas suklaasyömisestä, liikaa on liikaa. Mutta herkullista se oli!
Olin
positiivisesti yllättynyt, että tuttujen nimien seassa festivaaleilla löytyi
muutama uusi tuttavuus. Näistä erityisesti herätti mielenkiintoa Pralina Chocolaterie. En todellakaan ole suklaan
asiantuntija, enkä edes mikään suklaan suurkuluttaja, mutta rakastan hyviä
makuja ja ehkä vähän erilaisuutta. Pralinan ständi ei ollut messujen kaunein ja
hienoin mutta maistettuani ihania praliineita ja kuultuani tarinan yrityksen
taustalla sen toiselta omistajalta kiinnostukseni heräsi. Kyseessä on erittäin
tuore pariskunnan perustama helsinkiläinen yritys, joka valmistaa hienoja
suklaatuotteita paikallisesti ranskalaisesta suklaasta. Omistajien tekemisessä
näkyi rakkaus ja into yritystä ja alaa kohtaan mitä minä arvostan tosi paljon.
Tuotteista mielenkiintoisin oli portugalialaisella manchego-juustolla ja
viikunahillokkeella täytetty praliini. Ajatus tähän on kuulemma syntynyt siitä,
että Portugalissa nautitaan suklaata samaan aikaan juustojen kanssa. Suositus
oli, että praliinin pitää nauttia portviinin kanssa. Ensimmäisiä konvehteja maistelimme
ihan vaan teen kanssa vaikka portviiniäkin löytyisi kaapista. Vaikka väitin,
että olen saanut oman suklaakiintiön täyteen moneksi kuukaudeksi, en ihan
ensimmäiseen konvehtiin lopettanut. Manchegon ja viikunan maut olivat selkeästi
tunnistettavissa, ja näköjään varma suolaisen ja makean yhdistelmä toimii
suklaankin kanssa.
Petri’sChocolate Roomin suklaatasting oli melkein täydellinen paketti näinkin
kokemattomalle suklaan ystävälle. Petri Siren puhui aiheesta, jonka tuntee
läpikotoisin, ja kaikesta näki, että suklaa on erittäin suuri osa miehen elämää
ja valtava intohimo. Suklaamaailmaan tutustuttiin tarkistamalla hieman suklaan
historiaa ja suklaapavun matkaa hienoiksi praliineiksi. Tarinaa tukivat
maistelulautasen kolmetoista komponenttia, joiden joukossa löytyivät sekä
mauton kaakaorasva, että herkulliset käsintehdyt luomukset. Kieltämättä tämä
tunnin kestävä luento avasi hieman silmiäni, ja vaikka monia käsitellyistä
asioista olen kuullut aikaisemminkin, luulen, että tästä lähtien edes silloin
tällöin tutkin mitä suklaapaketissa lukee. On se vaan näin, että valitettavasti
useimmiten suklaan hinta kertoo aika paljon paketin sisällöstä. Toisaalta, olen
aina ollut sitä mieltä, että pitää nauttia siitä millä pystyt hemmottelemaan
makuaistiasi eikä tuijottaa pakkaustekstejä.
Fazerin
Suklaa leivonnassa- keskustelutilaisuus käsitteli asioita, jotka ovat lähempänä
minun sydäntä ja arkista elämää. Suklaan ja erilaisten muiden Fazerin
tuotteiden käyttö leivonnassa ja muutenkin ruoanlaitossa ovat jokapäiväisiä
minun keittiössä, sen takia oli mukavaa kuulla yrityksen uudesta konseptista,
joka antaa uusia ideoita kokeneille leipojille ja taas helpottaa aloittelevaa
tai satunaista harrastelijaa. Kyseessä on Kotonatehty-konsepti, joka tällä
hetkellä on ymmärtääkseni esitetty verkossa ja muutamassa pääkaupunkiseudun
marketissa. Reseptien ja vinkkien avulla kuluttajaa tutustutaan Fazeriin
tuotteisiin ja ohjataan käyttämään niitä monipuolisemmin. Yllätyin kun näin
minulle täysin uusia vinkkejä vanhojen ja tuttujen tuotteiden käytöstä.
Arvostan myös panostamista sesonkimaisuuteen.
Tilaisuudessa maistoin ensimmäistä kertaa paahdettua
valkoista suklaata, ja vaikka en yleensä välitä valkosuklaasta, pidin tosi
paljon sen karamellimausta. En aikaisemmin edes kuullut, että joku paahtaisi
suklaata mutta viidessä minuutissa siitä saa monipuolista ja erilaista herkkua.
Innostuin asiasta niin paljon, että päätin tehdä pienen muutoksen isänpäivän
menuun. Vaihdoin jälkiruoan Fazerin Kotonatehty reseptin mukaan tehtyyn paahdettuunvalkosuklaa-pannacottaan. Yleensähän pannacotta on helpoimpia jälkiruokia,
joita on jopa vaikeata pilata, ja tälläkin kertaa siitä tuli erinomainen.
Paahdetun suklaan maku antoi kuitenkin jälkiruoalle ihanan karamellivivahteen.
Voin rehellisesti suositella reseptiä, joka harvinaisesti maistui meidän
perheessä jokaiselle, ja meidän pienempää oli jopa vähän vaikeata irrota
lasista. Tällä kokemuksella tulen varmasti silloin tällöin tarkistamaan
Kotonatehdyn vinkkejä.
2 kommenttia
Mm,ihanan herkullinen tapahtuma:) Ja hienot kuvat olet ottanut:) Suklaafestarit ovat ihania;täälläkin on ja taisin keväällä postata sellaisesta.Ihana jälkiruoka;paahdettu valkoinen suklaa on tosi herkkua:) Muutama vuosi sitten tein sellaista mutta tällalisena
VastaaPoistahttp://appelsiinejahunajaa.blogspot.co.il/2012/12/erittain-onnistunut-blondi.html
Nam:)) Sinähän teit sen täysin eri tavalla, ja jotenkin se näyttää paljon herkullisemmalta;) Pitää kokeilla tätäkin.
VastaaPoista