alkuruoka

Luukku 9 - Silliä turkin alla

torstaina, joulukuuta 08, 2016

Yleensä harvemmin kierrän blogin reseptejä, mutta koska aina vaadin joulupöytään tämän annoksen, en mitenkään voi jättää tätä pois joulukalenterista ja lainaan reseptiä omasta vanhasta postauksesta. Silliä turkin alla, jonkinlainen kerroksittain ja majoneesilla maustettu rosolli, on annos joka on ainakin vielä joskus ollut venäjällä suosittu juhlapöydän annos. Itse en ole nykyään paljon majoneesisalaattien perään, mutta jouluna haluan ehdottomasti maistaa tätäkin herkkua. Tärkeintä tässä on makujen tasapaino, jonka ehtona on ainakin vuorokauden maustaminen. 


Silliä turkin alla 


5-6 kpl keitettyjä perunoita
1 pieni sipuli hienonnettuna 
n. 150 g kevytsuolattua silli filettä hienonnettuna
1 keitetty kananmuna 
3-4 kpl keitettyjä punajuuria
1keitetty porkkana
2 dl majoneesia 

  • Keitä yhdessä kattilassa perunat ja porkkana kuoreineen kypsiksi. Toisessa kattilassa keitä punajuuret kuorineen. Keitä myös yksi kananmuna kypsäksi.

  • Levitä tarjoiluastian n. 20-25 cm pohjalle puolet hienonnetusta sillistä. Ripottele päälle hienonnettu sipuli. Tämä on ruoan ainoa kerros sipulia. Kuori perunat ja raasta ne karkealla raastimella. Levitä puolet perunaraasteesta astiaan sipulin päälle. Kuori myös porkkana, raasta karkealla raastimella ja ripottele puolet perunan päälle. Porkkanakerroksesta pitää tulla huomattavasti ohuempi kuin muiden juuresten. Kuori ja raasta myös punajuuret ja laita puolet raasteesta porkkanakerroksen päälle. Levitä punajuuren päälle ohut majoneesikerros. Pistele haarukalla reikiä kerrosten läpi, näin majoneesi imeytyy paremmin muihin kerroksiin. 
  • Laita loput ainekset kerroksittain majoneesin päälle tässä järjestyksessä: silli, peruna, porkkana, punajuuri ja majoneesi. Pistele tässä vaiheessa taas haarukalla reikiä. Hienonna keitetty kananmuna ja ripottele majoneesikerroksen läpi. Peitä astia esimerkiksi kelmulla ja anna imeytyä jääkaapissa yön yli. 
  • Annostellessa nosta salaattia siten että annokseen tulee kaikkia kerroksia tasapuolisesti. 

joulukalenteri

Luukku 4 – Varenikit - minun suvun jouluherkku

lauantaina, joulukuuta 03, 2016

Varenikit ovat jostain syystä Suomessa aika tuntematon käsite, vaikka niiden sukulaisruoka, tai ainakin joita minä sellaisiksi miellän, pelmenit ovat laajasti tunnettu ja pidettykin herkku. Mitähän ne varenikit sitten ovat? Taas yksi maailman taikinanyytti vaihtoehdoista, joka on peräisin Ukrainasta. Varenikit ovat aika suurehkoja puolikuun muotoisia nyyttejä, joiden täytteet vaihtelevat laidasta laitaan. Niissä voi olla esimerkiksi perunamuusia, haudutettua hapankaalia, sieniä, liha-perunasekoitusta tai vaikkapa marjoja jälkiruokavaihtoehtona. Näitäkin monesti tarjotaan pelmenien tapaan voisulan ja smetanan kanssa.


 Itselläni ei ole sinänsä mitään selkeitä yhteyksiä Ukrainaan, mutta tämä herkku on vahvasti kuulunut minun lapsuuteen ja on ollut äidin suvun jouluperinteiden pakollinen annos. Tai itseasiassa enemmän kuin vain yksi annos, koska vareniki täytevaihtoehtoja meidän joulupöydässä pitää olla vähintään ne kolme. Ja koska kyseessä ovat vähintäänkin tuhti talvinen ruoka, voitte uskoa, että alkupalojen ja varenikeiden jälkeen ei hirveästi varsinaista pääruokaa enää tee mieli. 


Niin kuin kaikki näpertely ruoat, valmistus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä mutta lopputulos on sen arvoinen. En muista milloin olisimme jättäneet varenikit pois joulupöydästä, emmekä jätä tälläkään kertaa.  Tässä on resepti yhdestä klassisesta pekoni-perunatäytevaihtoehdosta, mutta mielellään annan teille aiheesta lisävinkkejä. 


Vareniki

Taikina
2 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 dl turkkilaista jugurttia
vehnäjauhoja kaulimiseen

Täyte
1 pkt Amerilkan pekonia 170 g
1 sipuli hienonnettuna
öljyä paistamiseen
n. 500 g jauhoista perunaa


  • Sekoita kaikki taikina-ainekset kulhossa ja vaivaa kimmoisaksi palloksi. Kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa n. 20 minuuttia.
  • Valmista täyte. Kuori perunat suolatussa vedessä kypsiksi. Valuta keitinvesi ja soseuta perunat.
  • Hienonna pekoni ja paista rapeaksi. Nosta pekonit pannulta ja paista sipuli pehmeäksi. Sekoita perunamuusi, pekoni ja sipuli keskenään ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.
  • Jaa taikinapallo neljään osaan hyvin jauhetulla alustalla. Muotoile yhdestä taikinapalasta halkaisijaltaan noin kaksi senttiä leveä tanko ja leikkaa siitä tasaisia noin 1-11/2 cm leveitä viipaleita. Käännä viipaleet ja painele hieman molemmin puoliin. Tässä vaiheessa alustalla saa olla reilusti jauhoja, etteivät tulevat letut tartu toisiinsa tai alustaan. Kauli viipaleista halkaisijaltaan noin 8cm leveitä ja paksuudeltaan noin 2,5 mm lettuja. Voit myös kaulia taikinasta 2 mm paksuisen levyn ja tehdä taikinaletut pyöreällä muodilla.
  • Asettele taikinaletun keskelle noin 1-11/2 tl täytettä. Taitele taikinan vastakkaiset reunat yhteen puolikuun muotoon nypyttäen ne tiukasti kiinni.
  • Asettele valmiit varenikit alustalle jauhetun keittiöpyyhkeen päälle, jota ne eivät tartu alustaan. 
  • Säilytä raa’at varenikit jääkaapissa mutta keitä ne mielellään vuorokauden sisällä.
  • Keitä varenikit reilussa suolatussa kiehuvassa vedessä pastan tapaan. Kun nyytit nousevat veden pinnalle anna niiden kiehua vielä noin 7 minuuttia.
  • Nosta valmiit varenikit reikäkauhalla astiaan ja lisää voisulaa. Sekoita. Tarjoa pelmeneitä smetanan kera.  

kasvis

Kevyempi Borsch keitto

sunnuntaina, tammikuuta 17, 2016


Perinteinen Borsch keitto on niitä ruokia, joita moni mieltää venäläiseksi. Vaikka siellä päin maailmaa keittiöt ovat sekoittuneet moneen kertaan, keiton alkuperä tullee kuitenkin Ukrainan puolelta. Ja tämä on todennäköisesti aihe, josta venäläiset ja ukrainalaiset ovat monesti keskustelleet. Jokaisella alueen emännällä on oma sen ainoan ja oikean keiton resepti ja muiden versioita useimmiten ei haluta edes maistaa.  Keiton yhtenäiset ainekset taitavat olla vain kaali ja punajuuri, kun taas kaikki muu on kiinni kokista.

Muistan, että silloin kun olin lapsi, äidin valmistama ruokaisa borsch oli yleensä valmistettu tuhtiin lihaliemeen, joukossa oli reilusti perunaa, lihapaloja ja valkosipulia. Jossain vaiheessa liha oli korvattu pavuilla ja perunan määräkin väheni. Valkosipuli taas on aina siellä ja pysyy. Itse valmistan yleensä aika kevyen kasvisversion, jonka pääosassa on minun suosikki punajuuri. Borsch on mielestäni keitto, jonka valmistuksessa voi ja pitääkin rohkeasti käyttää erilaisia jääkaappiin unohtuneita juureksia ja yrttejä. Nykyään maustan keiton myös pienellä määrällä chiliä, jonka tarkoituksena ei ole antaa hirveästi tulisuutta vaan enemmän mausteisuutta. Ja jos ei herkulliset maut suostuvat tulemaan esiin, suolan lisääminen voi auttaa. Keiton maku vain paranee ajan kuluessa, joten suosittelen sen syömistä vasta seuraavana päivänä.

Kevyt kasvis Borsch keitto

3-4 keskikokoista punajuurta ohuina suikaleina
1 keskikoinen sipuli hienonnettuna
1 porkkana ohuina suikaleina
puolikas palsternakkaa ohuina suikaleina
n. 600 g valkokaalia ohuina suikaleina
200 g tomaattimurskaa
5 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 oksaa timjamia
puolikas punaista chiliä hienonnettuna siemenet poistettuna
kaksi iso kourallista lehtipersiljaa hienonnettuna
1 tl sokeria
2-3 rkl punaviinietikkaa
2 laakerinlehtiä
10 kokonaista mustapippuria
reilusti suolaa ja hienonnettua mustapippuria
n. 3 l vettä
hieman öljyä paistamiseen
smetanaa tarjoiluun

  • Lämmitä hieman öljyä paistinpannulla ja kuullota siinä hieman sipulia. Lisää joukkoon porkkana- palsternakka- ja punajuurisuikaleet ja paista muutama minuutti. Mausta juurekset reilusti suolalla, timjamilla, laakerinlehdillä, chilillä, mustapippurilla ja kahdella hienonnetulla valkosipulilla, ja paista pari minuuttia. Lisää tomaattimurska, sokeri ja etikka ja paista vielä muutaman minuutin verran.  Tarkista paistoksen maku, jonka pitää olla reilusti mausteisempi kuin odotettu lopputulos.
  • Kaada vesi isoon kattilaan, mausta reilusti suolalla ja kokonaisilla mustapippureilla, kiehauta. Lisää joukkoon kaalisuikaleet ja kiehauta uudelleen. Lisää kattilaan kasvispaistos, kiehauta. Lisää joukkoon loput valkosipuleista ja hienonnettu lehtipersilja ja anna keiton hautua pienellä lämmöllä n. 15-20 minuuttia. Tarkista välillä maku ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Anna keiton seisoa ja makujen tasaantua muutaman tunnin, tai seuraavan päivään. Tarjoa nokareen smetanaa kera.



kasvis

Perinteinen syysherkku - Kaalipiirakat

lauantaina, lokakuuta 17, 2015


Lihattoman lokakuun kunniaksi blogissa on viime aikoina ollut paljon kasvisreseptejä. Pakko kuitenkin myöntää, että tässä perheessä edelleenkin syödään lihaa, ja tämä on vain hauska sattuma. Minulla on toki listalla monta mielestäni hyvää kasvisruokaideaa, joita on pakko kokeilla lähiaikoina, mutta koska yritän välttää kaikenlaisia ehdottomuuksia keittiössä niin ne tulevat sopivasti sekaisin muiden herkkujen kanssa.

Tässä on kuitenkin loistava kaalipiirakoiden resepti. Täytettä maustavat minun mielestäni ehdottomat kaalipiirakoiden lisät kananmuna ja tilli.  Kotimaisen keräkaalin sesonki alkaa jo loppua ja sitä todellakin kannattaa hyödyntää. Itselläni ainakin kaalikääryleet vielä odottavat omaa hetkeä ja kiirehän niiden valmistamiseen alkaa olla. 
Kaalipiirakat n. 15 kpl

Täyte
n. 1 kg kaalia ohuina suikaleina
1 pieni sipuli hienonnettuna
3 keitettyä kananmunaa
4 rkl hienonnettua tilliä
2 rkl voita
suolaa ja mustapippuria


Taikina
n. 1 l vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
5 dl lämmintä maitoa
2 rkl öljyä
1 ps (11 g) kuivahiivaa
1 keltuainen voiteluun

  • Kuumenna isossa kasarissa 1 rkl voita ja lisää hienonnettu sipuli. Mausta hieman suolalla ja pippurilla ja kuullota hieman pehmeäksi. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja lisää kasariin sipuleiden joukkoon. Lisää jäljelle jäänyt 1 rkl voita ja hauduta kaali kannen alla välillä sekoittaen noin puoli tuntia. Tarkista valmiin kaalin maku ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Hienonna keitetyt kananmunat ja tilli ja sekoita ne kaaliin joukkoon.
  • Siivilöi vehnäjauhot isoon kulhoon ja lisää joukkoon kuivahiiva, sokeri, suola, öljy ja maito. Sekoita ainekset lusikalla tasaiseksi taikinaksi. Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan kohota jääkaapissa kaksi tuntia kaksinkertaiseksi.
  • Nosta taikina jauhetulle tasolle ja vaivaa siitä hieman. Pyöritä taikinasta halkaisijaltaan noin 3,5 cm palloja ja venyttele niistä halkaisijaltaan noin 12 cm kokoisia ja 0,5 cm paksuja ympyröitä.  Taikina on aika tarttuvaa, välttele silti liiallista jauhojen käyttöä. Voit tarvittaessa kastella hieman käsiä helpottaaksesi taikinan käsittelyä.
  • Annostele jokaisen ympyrän päälle 1 rkl kaalitäytettä ja sulje piirakka puristamalla vastakkaiset reunat tiukasti toisiinsa kiinni.
  • Aseta piirakat leivinpaperin päälle ja voitele hieman vatkatulla keltuaisella. Paista piirakat 180-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Tarjoa smetanan kera. 

kasvis

Maailman paras hapankaali mummon reseptikirjasta

tiistaina, syyskuuta 29, 2015


Viime aikoina blogeissa on selkeästi noussut esiin trendi kutsua omia lempi reseptejä maailman parhaiksi. Yritin välttää tätä, mutta nyt on vain yksinkertaisesti pakko, ja seison sanojeni takana! Olen elämäni aikana maistellut monenlaisia versioita hapankaalista, mutta mikään ei voita minun äidin valmistamaa herkkua. Tämän lisäksi se on erittäin yksinkertainen valmistaa eikä tätä voi mitenkään kutsua kalliiksi! Vaikka epäilin, että minun versioista ei tulisi yhtä hyvä kuin äitini tekemästä, lopputulos yllätti positiivisesti.


Maultaan tämä hapankaali on varmasti miedommasta päästä ja sen takia kelpaa syötäväksi sellaisenaan eikä vaadi erityistä maustamista tai kypsentämistä. Vaikka itse miellän hapankaalin syysherkuksi, sitä voi käytännössä valmistaa melkein ympäri vuoden, ainoastaan kesän varhaisesta kaalista ei välttämättä synny toivottua tulosta. Äidilläni onkin tapana valmista hapankaalisäilykkeitä heti kun kaalin lehdet kesän jälkeen vaalentuvat ja koventuvat.

Maailman paras hapankaali

n. 1,5 kg valkokaalia
2-3 keskikokoista porkkanaa
1,5 rkl suolaa

  • Leikkaa kaali ja kuorittu porkkana mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi ja kaada isoon astiaan. Ripottele päälle suola ja pehmennä kasvikset hyvin puristamalla käsin. Astiaan pitää muodostua reilusti mehua.

  • Jaa pehmentynyt kaali ja porkkanat steriloituihin lasipurkkeihin (n. 2,5-3l yhteensä) tiivistämällä kaalia hieman. Jätä purkkeihin kasvisten yläpuolelle n. 1 cm tyhjää tilaa.

  • Jätä purkit auki ja peitä ne liinalla. Anna kaalin hapantua kaksi vuorokautta, jonka aikana pari-kolme kertaa päivässä pistä haarukka kaalin läpi, jotta pinnalle muodostunut mehu sekoittuu tasaisesti.

  • Hapankaali on kahden vuorokauden jälkeen valmis. Jos kaalin pinnalle ei ole muodostunut mehua, tällöin kaada purkkiin 0,5-1 dl vettä. Kaali ei saa jäädä päältä kuivaksi, muuten pinnalle voi muodostua hometta. Sulje purkit tiiviisti korkilla ja säilytä jääkaapissa.

kasvis

Suvun paras resepti - Khinkali ja munakoisorullat pähkinätäytteellä

keskiviikkona, elokuuta 12, 2015
Kaikissa suvuissa löytyy monenlaisia reseptejä eri tilaisuuksiin ja niihin yleensä liittyy ihania muistoja, jotka tekevät ruoasta erityisen. Näin on meidänkin suvussa. Reseptivaihtoehtoja on kuitenkin paljon ja ne ovat kehittyneet hieman tilaisuuden ja tekijän mukaan.

Knorr järjesti ruokabloggaajille Suvun paras resepti – reseptikisan, jossa oli tarkoitus käyttää monipuolisia Knorrin Fond du Chef – annosliemikuutioita omissa sukuresepteissä. Mama Gastro osallistuu kisaan kahdella ehkä hieman syksyisellä annoksella – Munakoisorullat pähkinätäytteellä ja Khinkaali- lihanyytittomaatti-piparjuurikastikkeella.  Herkkuja molemmat, joita suosittelen kokeiltavaksi! Käy tutustumassa resepteihin Suvun paras resepti -   sivuilla,  ja äänestä 31.8.2015 mennessä minun ateriaa (tottakai ;) ) klikkaamalla reseptini kohdalla tähteä. Jätä äänestyssivulle myös sinun yhteystiedot, niin osallistut arvontaan, jossa kaikkien äänestäjien kesken arvotaan mahtava 200 euron arvoinen Iittalan Sarpaneva-pata.


Kiitos jo etukäteen kaikista äänistä! 


leivonta

Hachapurit

keskiviikkona, elokuuta 05, 2015
Tämä gruusialainen herkku tuli mieleeni kun katsoin Instagramissa 52 Weeks ofDeliciousness – blogin Annen kuvia hänen Pietarin reissulta. Itselläni on herkusta kaukaisia muistoja, mutta mieheni on syönyt näitä enemmänkin, joten hänellä oli tarpeeksi kokemusta arvioida lopputuloksen autenttisuutta. Siis mikä on hachapuri? Se on gruusialainen, herkullinen, useimmiten juustolla täytetty ja pannulla paistettu leipä. Ja ettei tämä olisi niin yksinkertaista, hachapuristakin on lukuisia eri versioita, erilaisilla muodoilla ja täytteillä. Tämä pikaruoka on niin suosittu, että kuulemma Georgiassa on käytössä ns. hachapuri-indeksi, joka käyttää inflaation laskennan perusteena hachapurin hintaa.

Leivän täytteenä useimmiten käytetään gruusialaista suluguni juustoa, joka on lehmänmaidosta valmistettu, koostumukseltaan hieman elastinen ja maultaan aika voimakkaan suolainen ja hapan. En ole keksinyt mistä saisin sellaista Helsingistä tai ylipäätänsä Suomesta, joten yhdistin aika voimakkaan makuisen feta- ja Filos saganaki juustot. Itse olin tähän valintaan erittäin tyytyväinen, niin makuun kuin koostumukseenkin. Ainakin kotituomarini ilmoitti, että minun hachapurit maistuivat oikeilta, tai ainakin sen perusteella mitä hän on niitä muualla maistanut. Itsekin tykkäsin. Myönnän, että nämä ovat erittäin raskaita, mutta niitä voi syödä vaikka salaatin kanssa! Paistaminenkin suoritetaan ilman öljyä kuivalla pannulla… jonka jälkeen ne saavat oikein kunnon valelun voisulalla. Valmistaminen sujui niin nopeasti ja helposti, että suosittelen kokeilemaan vaikka kahvipöytään tarjottavaksi.

Hachapurit  (5 kpl)
5 dl vehnäjauhoja + käsittelyyn
2,5 dl piimää
0,5 tl sokeria
0,5 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1 rkl rypsiöljyä

150 g Filos Saganaki juustoa (tai muuta vastaavaa)
200 g feta juustoa
1 kananmuna
2 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
50 g voita sulatettuna

  • Sekoita vehnäjauhot, piimä, sokeri, suola, leivinjauhe ja öljy nopeasti taikinaksi yleiskoneessa tai käsin. Kääri taikina kelmuun ja jätä jääkaappiin odottamaan kunnes valmistat täytteen.
  • Raasta juustot karkealla raastimella. Lisää joukkoon kananmuna, korianteri ja valkosipuli ja sekoita hyvin. Jaa juustotäyte viiteen osaan ja pyörittele niistä käsillä samankokoisia palloja.
  • Ripottele jauhoja pöydälle ja nosta siihen taikina. Jaa taikina viiteen osaan ja säästäväisesti jauhoja käyttäen pyörittele niitä palloiksi.
  • Kauli taikinasta n. 15 cm kokoisia kiekkoja ja nosta jokaisen keskelle juustotäytepallo. Sulje piirakka nostamalla taikinanreunat täytteen päälle ja painelemalla reunat keskeltä kiinni. Tuloksena pitää olla hieman litteä pallo. Käännä pallo niin, että taikinan sauma jää alle. Kauli palloa hieman molemmin puoliin, jotta lopputuloksena on noin sentin paksuinen kiekko.
  • Lämmitä kuivaa pannua hieman. Paista hachapurit yksi kerrallaan kuivalla pannulla keskilämmöllä 3 minuuttia per puoli. Nosta valmis hachapuri pannulta ja valele molemmin puoliin voisulalla.

kasvis

Cheburekit ja rapea vodkataikina

tiistaina, toukokuuta 26, 2015
Moni varmasti tässä vaiheessa kysyy mikä chebu on kyseessä. Itsekin yllätyin, etten ainakaan nopeasti löytänyt netissä yhtäkään suomenkielestä reseptiä cheburekeille. Itse olen syönyt näitä rapeita piirakoita koko elämäni aikana ja tämänkin reseptin sain aikanaan äidiltäni. Chebureki on siis rasvassa paistettu yleensä lihatäytteinen puolikuun muotoinen piirakka. Toki paljon käytetään muitakin täytteitä kuten juustoa. Piirakan alkuperä taas hieman yllätti minua koska kuvittelin sen tulevan muualta. Ainakin kaikki tietävän wikipedian mukaan cheburekit ovat krimin tataarien kansallisruoka ja perinteinen myös Turkissa ja Kaukasian alueella. Toki nykyään herkullinen piirakka on ehtinyt levitä paljon laajemmallekin alueelle katuruoan muodossa.

Mikä sitten erottaa cheburekin muista lihapiirakoista? Minun mielestä se on ehdottomasti taikina, jonka kuuluu olla päältä rapea, ohut mutta kuohkea. Hieman kyllä ihmettelin äitini chebureki taikinan reseptiä. Valmistus hieman muistutti tuulihattutaikinan tekoa ja sen yllättävä ainesosa on vodka! Ikinä en ole aikaisemmin kuullut tällaista mutta vodka kuulemma tuo taikinalle just sen tarvittavan rapeuden ja kuohkeuden. Tämä ehdottomasti pääsee minun suosikkitaikinoiden listalle.


Täytteinä meillä olivat tällä kertaa perinteinen lihatäyte sipulin kera ja jääkaapissa olevien jämäjuustojen sekoitus. Molemmat mielestäni toimivat erinomaisesti ja ajattelin joskus kokeilla myös klassista feta-pinaattitäytettä. Jauhelihatäytteeseen lisätään hieman vettä tai piimää, näin piirakkaan muodostuu hieman lihalientä ja täytteestä tulee mehevä ja maukas. Lämpimästi suosittelen tätä reseptiä kaikille piirakan ystäville. Muokkailkaa täytteitä mielenne mukaan mutta ehdottomasti ainakin kerran kokeilkaa vodkataikinaa! 

Chebureki vodkataikina
n. 8 dl vehnäjauhoja
3,2 dl vettä
1 kananmuna
2 rkl öljyä
1 rkl vodkaa (tai mikä tahansa kirkas viina)
0,5 tl suolaa

öljyä paistamiseen 
  • Sekoita vesi, öljy ja suola kattilassa. Kiehauta. Ota kattila pois liedeltä ja lisää veteen 2 dl vehnäjauhoja nopeasti vatkaten, ettei seokseen muodostu paakkuja. Anna taikinan hieman jäähtyä.
  • Vatkaa jäähtyneeseen taikinaan kananmuna ja vodka. Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan sekoittaen taikinaa käsin kunnes se ei enää tartu käsiin.
  • Kääri taikina kelmuun ja anna seisoa jääkaapissa puoli tuntia, jonka jälkeen vaivaa sitä hieman käsin ja anna seisoa jääkaapissa toiset puoli tuntia.
  • Ota valmiista taikinasta pingispallon kokoisia palloja ja kauli niitä halkaisijaltaan n.13 cm kokoisiksi n. 2 mm paksuiksi ympyröiksi. Levitä ympyrän toiselle puolelle 1 – 1,5 rkl jauhelihatäytettä ja sulje taikinaympyrän toiselta puolelta. Purista reunat tiukasti kiinni.
  • Lämmitä pannulla öljy ja paista puolikuun muotoiset cheburekit keskilämmöllä molemmin puolin. Älä kuumenna öljyä liikaa, ettei taikina pala ennen kuin lihatäyte kypsyy. 

Chebureki lihatäyte
700 g jauhelihaa
350 g sipulia hienonnettuna
1,5 tl jauhettua korinateria
1 ruukku tuoretta korianteria hienonnettuna
1,3 dl vettä tai 2,5 dl piimää
suola ja reilusti mustapippuria
  • Sekoita kaikki aineet keskenään, mausta ja tarkista maku. 

kasvis

Sieniseljanka

sunnuntaina, toukokuuta 17, 2015

Tein alun perin tämän reseptin paastoaiheiseen juttuun kahteen helsinkiläisteenpaikallislehteen. Mutta tämä on niitä keittoja, jotka mielestäni maistuvat vuodenajasta riippumatta ja kevyempi sieniversio sopii erinomaisesti kohta alkavaan kesään.

Seljankakeitto on monen mielestä yksi venäläisen keittiön aarteista. Seljankan alkuperä juontaa juurensa jo 1500-luvulle, jolloin se oli erittäin rasvainen, voimakkaan makuinen ja täyteläinen keitto, joka selätti helposti nälän ja oli näin ollen luontevasti talonpoikien suosiossa. Keittoa tunnettiin myös hyvänä ryypyn seuralaisena.  Arvellaan, että nimi seljanka tulee venäjänkielisestä sanasta kylä – selo, mikä vahvistaa sen alkuperän. Seljankaa yleensä valmistetaan liha-, kala-, tai sieniliemestä. Vaikka keiton resepteillä on lukuisia variaatioita, sen ominaismaku perustuu mausteisten, suolaisten ja kirpeiden makujen yhdistelmään, ja näin sitruunasta, oliiveista, kapriksista, yrteistä ja voimakkaista mausteista on tullut keiton vakioaineksia.  Lihaseljankaan usein käytetään mausteista lihaa ja esimerkiksi erilaisten makkaroiden käyttö on keitossa yleistä. Kevyempää sieniseljankaa valmistetaan usein paastona mutta nykyään sillä herkutellaan ympäri vuoden ja keitto saa täyteläisyyttä ohraryyneistä. Maukkain lopputulos syntyy tietenkin kunnon metsäsienistä, mutta jos sellaisia ei löydy varastossa, niin viljellyt herkkusienet toimivat myös erittäin hyvin.


Sieniseljanka
1 sipuli hienonnettuna
1 porkkana ohuina tikkuina tai raasteena
3 valkosipulikynttä hienonnettuna
2 suola- tai maustekurkkua pieninä kuutioina
2 rkl tomaattisosetta
200 g herkkusieniä pieninä kuutioina
2 laakerinlehteä
0,5 tl kokonaisia mustapippureita
1,5 l vettä
1 dl ohraa
1 dl mustia oliiveja viipaleina
1 rkl kapriksia
kourallinen hienonnettua persiljaa
kourallinen hienonnettua tilliä
puolikas sitruuna ohuina viipaleina, kuorittuna
suolaa ja pippuria
öljyä paistamiseen
smetanaa tarjoiluun

  • Lämmitä hieman öljyä pannulla ja lisää siihen hienonnettu sipuli ja porkkana. Paista kunnes sipulit ovat läpikuultavat. Lisää joukkoon puolet valkosipuleista, tomaattisose ja paista pari minuuttia. Lisää suolakurkut ja paista hieman lisää. Mausta kasvikset ripauksella mustapippuria.
  • Lämmitä isossa kattilassa pari lusikkaa öljyä ja lisää siihen herkkusienet. Paista kunnes sienet ovat kauniin värisiä. Mausta sienet suolalla, lisää laakerinlehdet ja kokonaiset mustapippurit. Sekoita ja lisää 1,5 litraa vettä. Kiehauta ja keittää kannen alla viisi minuuttia.
  • Lisää sieniliemeen paistetut kasvikset ja ohra. Keitä lientä noin kymmenen minuuttia. Lisää joukkoon oliivit ja kaprikset ja keitä pari minuuttia lisää. Tarkista maku ja tarvittaessa lisää suolaa. Mausta keitto tuoreilla yrteillä ja jäljellä olevalla valkosipulilla ja sammuta liesi.
  • Anna keiton makujen tasaantua mielellään ainakin pari tuntia. Lisää tarjoiluvaiheessa keittoon yksi sitruunaviipale ja lusikallinen smetanaa per annos. 

kala

Silliä turkin alla

keskiviikkona, joulukuuta 17, 2014

Tämä venäläinen sillisalaatti on klassikko jota tehdään jokaisessa venäläisessä perheessä jossain vaiheessa. Vaikka tykkään tästä erittäin paljon, meillä syödään silliä turkin alla kerran vuodessa jouluna. Kyseessä on tietynlainen sillirosolli, jota valmistetaan asettamalla raastetut tai hienonnetut ainekset kerroksittain ja salaatti sekoitetaan vasta lautasella. En oikein tiedä salaatin nimen historiaa mutta tämä mielestäni kuvaa aika hyvin venäläistä kulttuuria, sillikin pitää pukea turkkiin.

Kastikkeena on majoneesi, jota laitetaan kahtena ohuena kerroksena ja annetaan imeytyä jääkaapissa. Minun on erittäin vaikeata antaa jonkinlaisia määriä reseptissä käytettäville aineksille koska se riippuu aika paljon astian halkaisijan ja juuresten koosta. Tämän takia reseptissä olevat määrät ovat vain suuntaa antavia ja riittävät halkaisijaltaan noin 24cm kokoiselle korkeareunaiselle astialle.


Silliä turkin alla

5-6 kpl keitettyjä perunoita
1 pieni sipuli hienonnettuna
n. 150 g kevytsuolattua silli filettä hienonnettuna
1 keitetty kananmuna
3-4 kpl keitettyjä punajuuria
1keitetty porkkana
2 dl majoneesia
  • Keitä yhdessä kattilassa perunat ja porkkana kuoreineen kypsiksi. Toisessa kattilassa keitä punajuuret kuorineen. Keitä myös yksi kananmuna kypsäksi.
  • Levitä tarjoiluastian pohjalle puolet hienonnetusta sillistä. Ripottele päälle hienonnettu sipuli. Tämä on ruoan ainoa kerros sipulia. Kuori perunat ja raasta ne karkealla raastimella. Levitä puolet perunaraasteesta astiaan sipulin päälle. Kuori myös porkkana, raasta karkealla raastimella ja ripottele puolet perunan päälle. Porkkanakerroksesta pitää tulla huomattavasti ohuempi kuin muiden juuresten. Kuori ja raasta myös punajuuret ja laita puolet raasteesta porkkanakerroksen päälle. Levitä punajuuren päälle ohut majoneesikerros. Pistele haarukalla reikiä kerrosten läpi, näin majoneesi imeytyy paremmin muihin kerroksiin.
  • Laita loput ainekset kerroksittain majoneesin päälle tässä järjestyksessä: silli, peruna, porkkana, punajuuri ja majoneesi. Pistele tässä vaiheessa taas haarukalla reikiä. Hienonna keitetty kananmuna ja ripottele majoneesikerroksen läpi. Peitä astia esimerkiksi kelmulla ja anna imeytyä jääkaapissa yön yli.
  • Annostellessa nosta salaattia siten että annokseen tulee kaikkia kerroksia tasapuolisesti.




kasvis

Mausteinen marinoitu porkkanasalaatti

sunnuntaina, marraskuuta 30, 2014

Tämä resepti on taas yksi minun lapsuuden muistoista. Nyt kun ajattelen, näkihän sen jo silloin, että minusta tulee tulisen ruoan ystävä. Eihän normaalin lapsen ruokamuistosuosekkeihin voi kuulua mausteinen ja tulinen porkkanasalaatti. Mutta näin se vaan on. Mielenkiintoista nähdä mitä ruokia meidän poika sitten muistelee. Onneksi tällä hetkellä suosikkeihin kuuluvat aika tavanomaiset lasagne ja kesäkurpitsaletut.
Reseptiä voi ja ehkä pitääkin muokata oman maun mukaan eikä sen välttämättä tarvitse olla niin tulinen kuin minun versio. Salaatin juju on valmistustavassa, josta ei saa luistaa. Ensinnäkin raastetut porkkanat pitää pehmentää hieman puristamalla ennen kastikkeen lisäämistä, ja kuuman sipuleiden kanssa paistetun öljyn lisääminen on ehdoton. Salaatin pitää myös marinoitua huoneenlämmössä noin viisi tuntia, vasta silloin siihen tulee toivottu maku ja koostumus. Suosittelen, että maistat porkkanoita vasta sen jälkeen kun ne ovat olleet marinadissa pari-kolme tuntia ja sen jälkeen lisäät tarvittaessa mausteita. Maistaminen marinoinnin alussa ei anna kuvaa lopullisesta mausta.

Mausteinen marinoitu porkkanasalaatti
500 g porkkanoita ohueksi raastettuna (esim. mandoliinilla)
1 sipuli renkaina
1 dl öljyä
2-3 valkosipulikynttä
1 rkl sokeria
1 ½ rkl soijakastiketta
2 rkl valkoviinietiikkaa
0,5 tl chilijauhetta
0,5-1 tl suolaa
1 tl jauhettuja korianterisiemeniä
(2-3 rkl seesaminsiemeniä)
  • Raasta porkkanat ja purista ne käsillä pehmeiksi.
  • Leikkaa sipulit renkaiksi ja paista ne öljyssä kauniin ruskeiksi. Älä polta.
  • Sekoita kaikki mausteet keskenään ja lisää porkkanoihin, sekoita hyvin.
  • Kun sipuli on sopivan värinen kaada öljy porkkanoihin siivilän läpi. Sipulit jäävät siivilään ja niitä ei käytetä salaatissa!
  • Sekoita porkkanat hyvin. Lisää halutessa seesaminsiemeniä.  Anna salaatin marinoitua huoneen lämmössä noin viisi tuntia. Tarkista maku noin kolmen tunnin jälkeen ja lisää tarvittaessa mausteita. Säilytä jääkaapissa.
kastike

Adjika

perjantaina, marraskuuta 14, 2014

Adjika on gruusialainen maustekastike, josta on selkeästi niin monta reseptiä kuin on tekijöitäkin. Paneuduin hieman aiheeseen ja ainakin minun löytämäni tiedon mukaan alkuperäisen kastikkeen resepti oli pelkästään paprikapohjainen. Nykyään siihen melkein aina lisätään ainakin tomaatteja. Löytyy myös versioita porkkanalla, omenalla, munakoisolla, pähkinöillä jne. Minä itse olen monesti maistanut adjikaa ja muistan kun mummoni teki joskus siitä säilykkeitäkin. Mitä hänen reseptinsä sisälsi, en tiedä, mutta ainakin äitini on hyväksynyt minun tämän versioni kun maistoi sen, pyysi sitä jopa mukaansa.
Monessa reseptissä neuvottiin, että adjika valmistetaan lihamyllyllä, ja vaikka hetken harkitsin yleiskonetta, myönsin kuitenkin itselleni, että sillä ei tule samanlaista koostumusta kuin mummolla. Tämä oli hyvä syy kokeilla ensimmäistä kertaa yleiskoneeni lihamyllyosaa, joka on ollut minulla vuosia kaapissa. Tykkäsin lopputuloksesta tosi paljon. Suunnitelin, että käyttäisin kastikkeessa tuoretta piparjuurta mutta se unohtui kauppaan. Onneksi kaapissa oli juuri sen verran piparjuuritahnaa, että sain pelastettua tilanteen. Minulla oli vähän vaikeuksia pysähtyä kun maistoin kastiketta, ja vaikka oli tarkoitus syödä sitä vasta illalla kanan kanssa ja jättää vähän jääkaappiinkin, söin aika reilun satsin sitä ihan vaan lusikalla. Varmasti kokeilen jatkossakin tehdä adjikaa myös eri mausteilla. Tällä kertaa valmista kastikettä tästä määrästä tuli noin puoli litraa.
Adjika
250 g suippopaprikaa (älä poista siemeniä)
n. 400-500 g tomaatteja
10 valkosipulin kynttä kuorittuna
2 rkl piparjuuritahnaa
pieni pala punaista chiliä
2 rkl punaviinietiikkaa
½ ruukkua persiljaa
½ ruukkua korianteria
3 tl sokeria
2 tl suolaa
mustapippuria
3 rkl öljyä
  • Jauha tomaatit, paprikat, valkosipulit ja yrtit lihamyllyllä tai tehosekoittimella. Mausta.


liha

Babushkan pelmenit

tiistaina, lokakuuta 21, 2014



Nyt kun Mama Gastro – blogi on täyttänyt kokonaisen kuukauden, uskallan osallistua minun ensimmäiseen ruokahaasteeseen, jonka aiheena lokakuussa on lohturuoka. Kaikilla meillä on varmasti monia lempi lohturuokia eri tilanteisiin. Minulle jostain syystä tulee sanasta lohturuoka mieleen lämmin ja talvinen annos, ja kun luin haasteen aiheen tiesin saman tien minkä annoksen halusin jakaa. Pelmenit ovat olleet ihanan kotoisa ja herkullinen makuelämys läpi ikäni, ja itseasiassa varmasti ensimmäinen oikea ruoka, jonka valmistukseen sain tai jouduin joskus osallistumaan. Perinteisesti teen pelmenit edelleenkin yleensä äitini kanssa, jota kutsutaan nykyään meillä babushkaksi. Nelin käsin suoritetussa projektissa syntyy kerralla muutama sata näitä ihania nyyttejä. Pelmenit säilyvät erinomaisesti pakastimessa vaikka kuinka pitkiä aikoja, mikä myös tekee niistä loistavan lohturuoan. Kylmänä pimeänä iltana voi väsyneenä ottaa valmiit pelmenit pakastimesta ja kymmenen minuutin päästä loistava annos on valmis.

Tässä vaiheessa, joku ehkä kysyy mikä on pelmeni. Yleensä minulla on tapana sanoa, että pelmenit ovat venäläinen täyteläinen versio italialaisista ravioleista. Kyseessä ovat siis eräänlaiset pastataikinanyytit jauhelihatäytteellä. Nykyään varsinkin ravintolalistoilla näkee pelmeneitä vaikka millä ihmeellisillä täytteillä mutta minulle liha on ainoa oikea. En tiedä kuinka todenperäinen tarina tämä on mutta sanotaan, että pelmenit tulivat Venäjälle Kiinan kautta ja levisivät sieltä Siperiaan. Kiinalaisia wonton nyyttejä aletiin valmistaa venäläiseen tapaan ja koska kylmissä olosuhteissa ruoka piti pakastaa, lihasta on tullut pelmeneille yleisin täyte.
Myös tarjoilutapoja pelmeneille on erilaisia. Ne ovat yleensä kotona opittuja tapoja ja silloin muut vaihtoehdot tuntuvat vääriltä. Minä yleensä nautin niitä voin ja smetanan kanssa ripauksella mustapippuria. Sekoitukseen voi myös lisätä pienen tilkan etiikkaa. Tämä on ehkä se perinteisin tapa. Jotkut keittävät pelmenit lihaliemessä ja tarjoilevat niitä keitossa. Erilaiset kermaiset kastikkeet kuten sienikastike ovat muodissa. Edellisenä päivänä keitettyjä pelmenejä voi paistaa pannulla. Eli tyylejä on monenlaisia.



Tällä kertaa tein pelmeneita yksin. Ja vaikka vähän jännitin ehdinkö suorittua tehtävästä pojan päiväunien aikana, neljäkymmentä kaunista nyyttiä syntyi alle tunnissa. Taas oikaisin taikinan teossa ja tein sen yleiskoneella, mutta se ei haitanut lopputulosta. Taikinan on tarkoitus olla huomattavasti pehmeämpi kuin perinteinen pastataikina eikä sitä kaulitaan niin ohkaiseksi kuin pastaa. Täytteenä tykkään käyttää naudan ja lampaan jauhelihasekoitusta ja käytän aina reilusti sipulia, mikä tuo pehmeyttä, ja mustaa pippuria. Joku ehkä kauhistelee minun tapaa kaulia taikinaympyröitä, joita kaulin yksi kerrallaan. Yhtä hyvin taikinan voi varmasti kaulia pastakoneella tai kaulimella isoksi levyksi ja ottaa siitä muodilla ympyröitä. Minä kun olen niitä lapsuudesta asti kaulinnut, muut tavat olisivat vaikeita ja hitaita. Ja minun esittelemällä tavalla ei synny minkäänlaista taikinahävikkiä. Taikinassa käytettyä turkkilaista jugurttia voi korvata esim. kermaviilillä tai muulla happamalla maitotuotteella. Jos ei sellaista ole niin vesikin käy, sen määrän kanssa pitää vaan olla varovainen.

Taikina

2 kananmunaa

5 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa
1 dl turkkilaista jugurttia
vehnäjauhoja kaulimiseen
  • Sekoita kaikki aineet yleiskoneessa pehmeäksi taikinapalloksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa n. 20 minuuttia.
Täyte
200 g naudan jauhelihaa
200 g lampaan jauhelihaa
1 iso sipuli hienonnettuna
½-1 tl suolaa
½-1 tl jauhettua mustapippuria
  • Sekoita kaikki aineet. Maista ja mausta tarvittaessa.
Tarjoiluun
Voita ja smetanaa
Jaa taikinapallo neljään osaan hyvin jauhetulla alustalla. Muotoile yhdestä taikinapalasta halkaisijalta noin kaksi senttiä leveä pitkula ja leikkaa siitä tasaisia noin 1-1,5 cm leveitä viipaleita. Käännä viipaleet ja painele niitä hieman molemmin puoliin. Tässä vaiheessa alustalla saa olla reilusti jauhoja, etteivät tulevat letut tartu toisiinsa tai  alustaan. Kauli viipaleista halkaisijaltaan noin 7cm leveitä lettuja, paksuudeltaan noin 2-2,5 mm.
Asettele taikinaletun keskelle noin 1-1,5 tl täytettä. Taitele taikinan vastakkaiset reunat yhteen puolikuun muotoon nypyttäen ne tiukasti kiinni. Yhdistä kulmat yhteen.
Asettele valmiit pelmenit mieluimmin alustalle jauhetun keittiöpyyhkeen päälle ja peitä toisella pyyhkeellä. Jos pelmenit ovat tosi lähellä toisiaan ripottele niiden päälle reilusti jauhoja, etteivät tartu toisiinsa.

Jos et keitä pelmenejä saman tien, siirrä ne alustalla pakastimeen, ja kun ne ovat täysin jäässä voit siirtää ne muovipussiin. Näin vältät niiden tarttumisen toisiinsa.
Keitä pelmenit reilussa suolatussa kiehuvassa vedessä pastan tapaan. Kun pelmenit nousevat veden pinnalle anna niiden kiehua vielä noin 7 minuuttia.
Nosta valmiit pelmenit reikäkauhalla astiaan ja laita sekaan pieniä paloja voita. Sekoita. Tarjoa pelmeneitä smetanan kerää.   

Instagram