kasvis

Mausteinen marinoitu porkkanasalaatti

sunnuntai, marraskuuta 30, 2014

Tämä resepti on taas yksi minun lapsuuden muistoista. Nyt kun ajattelen, näkihän sen jo silloin, että minusta tulee tulisen ruoan ystävä. Eihän normaalin lapsen ruokamuistosuosekkeihin voi kuulua mausteinen ja tulinen porkkanasalaatti. Mutta näin se vaan on. Mielenkiintoista nähdä mitä ruokia meidän poika sitten muistelee. Onneksi tällä hetkellä suosikkeihin kuuluvat aika tavanomaiset lasagne ja kesäkurpitsaletut.
Reseptiä voi ja ehkä pitääkin muokata oman maun mukaan eikä sen välttämättä tarvitse olla niin tulinen kuin minun versio. Salaatin juju on valmistustavassa, josta ei saa luistaa. Ensinnäkin raastetut porkkanat pitää pehmentää hieman puristamalla ennen kastikkeen lisäämistä, ja kuuman sipuleiden kanssa paistetun öljyn lisääminen on ehdoton. Salaatin pitää myös marinoitua huoneenlämmössä noin viisi tuntia, vasta silloin siihen tulee toivottu maku ja koostumus. Suosittelen, että maistat porkkanoita vasta sen jälkeen kun ne ovat olleet marinadissa pari-kolme tuntia ja sen jälkeen lisäät tarvittaessa mausteita. Maistaminen marinoinnin alussa ei anna kuvaa lopullisesta mausta.

Mausteinen marinoitu porkkanasalaatti
500 g porkkanoita ohueksi raastettuna (esim. mandoliinilla)
1 sipuli renkaina
1 dl öljyä
2-3 valkosipulikynttä
1 rkl sokeria
1 ½ rkl soijakastiketta
2 rkl valkoviinietiikkaa
0,5 tl chilijauhetta
0,5-1 tl suolaa
1 tl jauhettuja korianterisiemeniä
(2-3 rkl seesaminsiemeniä)
  • Raasta porkkanat ja purista ne käsillä pehmeiksi.
  • Leikkaa sipulit renkaiksi ja paista ne öljyssä kauniin ruskeiksi. Älä polta.
  • Sekoita kaikki mausteet keskenään ja lisää porkkanoihin, sekoita hyvin.
  • Kun sipuli on sopivan värinen kaada öljy porkkanoihin siivilän läpi. Sipulit jäävät siivilään ja niitä ei käytetä salaatissa!
  • Sekoita porkkanat hyvin. Lisää halutessa seesaminsiemeniä.  Anna salaatin marinoitua huoneen lämmössä noin viisi tuntia. Tarkista maku noin kolmen tunnin jälkeen ja lisää tarvittaessa mausteita. Säilytä jääkaapissa.
kala

Paistettu siika tomaatti-oliiipedillä

perjantaina, marraskuuta 28, 2014

Pitkästä aikaa perjantain kunniaksi päätimme syödä kalaa. Koska suurin osa perheestä on edelleen sitkeässä flunssassa, reseptin piti olla nopea, helppo ja tietenkin hyvä. Lopputuloksena oli aika vaivaton ja kaunis siika annos. Lisukkeeksi paistoin pannulla perunat rapeiksi, ja lämmitin nopeasti kirsikkatomaatit oliivien ja mausteiden kera.
Pieniä mutkia tuli kuitenkin matkaan. Ensimmäinen perunasatsi on edelleen paistinpannussa, jonka kantta emme saa millään auki. Näin käy kun käyttää väärän kokoista ja eri paria olevaa kantta. Vaikuttaa siltä, että kaksi eri metallia reagoivat lämpöön eri tavalla ja lopputuloksena on erittäin tiivisti yhteen liimautunut paketti. Ajattelimme, että ongelma ratkeaa kun pannu jäähtyy mutta nyt monen tunnin jälkeen ei vieläkään ole mitään toivoa. Onneksi tässä taloudessa löytyy enemmän kuin yksi pannu. Jos joku fysiikan tunnilla enemmän skarppina ollut fiksumpi ihminen tietää tähän ratkaisun niin kiitos etukäteen vinkeistä.
Paistetut perunat (2:lle)
4 perunaa
öljyä
suolaa
  • Kuori perunat ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.  Pyyhi perunaviipaleet talouspaperilla kuiviksi. Lämmitä öljy pannulla. Asettele perunat mielellään yhdeksi kerroksi. Kun perunoiden pohja on saanut kauniin värin käännä ne, vähennä lämpö ja sulje kannella. Paista kypsiksi ja mausta.

Tomaatti-oliivipeti (2:lle)
250 g kirsikkatomaatteja
50 g mustia oliiveja kivet poistettuina
pieni kourallinen mintunlehtiä hienonnettuna
pieni kourallinen basilikanlehtiä hienonnettuna
½ sitruunan mehu
suolaa ja pippuria
oliiviöljyä  
  • Lämmitä öljy pannulla. Lisää tomaatit ja paista pari minuuttia. Lisää oliivit sekaan ja paista pari minuuttia lisää. Mausta. Sekoita, ota pois lämmöstä ja anna maustua hieman. Halutessa voit lisätä vielä tilkan oliiviöljyä.

Paistettu siika (2:lle)
2 pientä siikafileettä
1 rkl öljyä
1 rkl voita
suolaa ja pippuria
  • Mausta kalat molemmin puoliin. Lämmitä rasva ja paista ensin nahkapuoli rapeaksi noin neljä minuuttia. Käännä kalat ja paista 1-2 minuuttia.

leivonta

Kinuski-suklaapiirakka

tiistaina, marraskuuta 25, 2014

Viime päivinä en ole paljon viettänyt aikaa keittiössä. Viime viikolla ensin poikamme sairastui pahaan flunssaan ja sitten minä. Sairastaminen minulle on nykyään aika erilaista kuin joskus ennen. Pieni kaveri ei tietenkään halua levätä ja pysyä paikalla kipeänäkään ja vielä vähemmän haluaa ymmärtää, että äitikin haluaisi vähän levätä. Tähän pitää tottua. Kuitenkin ennen kuin pahempi vaihe iski, en jaksanut minäkään pysyä paikallani ja tein viikonlopun kunniaksi suklaa-kinuskipiiraan. Minulla on nyt hirveä into kokeilla jouluisia reseptejä ja inspiraation sain ruotsalaisesta Elle mat&vin – lehdestä, tein sen kuitenkin pienellä muutoksella.
Suklaan ja kinuskin yhdistelmähän ei voi mennä pahasti pieleen. Eikä se mennyt tälläkään kertaa. Minun piti lisätä piirakkaan vielä mantelikrokantteja, joita jäi minun krokantti-suklaamedaljonki kokeilustani yli. Nämä eivät todellakaan ole välttämättömiä tässä reseptissä, sen verran paljon hyvää tavaraa siinä on muutenkin. Mieheni ainakin rakastui tähän mutta vaikka kuinka paljon hänkin rakastaa suklaata, tätä piirakkaa ei sen makeuden vuoksi paljoa pysty syömään yhdellä istumalla. Eli yhdestä riittää monelle. Ainakin minun mielestä.

Pohjataikina
2 ½ dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria
½ dl mantelijauhoja
100 g kylmää voita
ripaus suolaa
1 rkl kylmää vettä
1 kananmunan keltuainen

  • Sekoita kulhossa jauhot, sokeri ja suola. Lisää voi pieninä paloina ja vesi. Sekoita taikina nyppimällä ainekset sekaisin. Kun taikinasta tulee tasaista pientä murua, niin lisää keltuainen ja sekoita ensin haarukalla. Vaivaa taikinaa hieman käsin, jotta sitä muodostu tasainen sileä pallo. Kääri taikina kelmuun ja anna sen seisoa jääkaapissa noin tunnin.
  • Lämmitä uuni 200-asteeseen. Voitele halkaisijaltaan noin 26 cm suuruinen vuoka. Kauli taikinasta ympyrä, niin että sitä riittää vuoan reunoille noin kaksi senttimetriä. Asettele taikina ja leikkaa tarvittaessa ylimääräinen taikina reunoista. Tee haarukalla taikinaan reikiä. Asettele folio tiukasti taikinan päälle ja kaada esim. kuivia herneitä painoksi. Paista uunissa noin 10 minuuttia. Ota herneet ja folio pois ja paista lisää noin 7-10 minuuttia kunnes taikina on kauniin värinen.

Kinuski
2 dl sokeria
1½ dl kuohukermaa
75 g voita

(halutessa 2-3 rkl krokantteja)
  • Kaada sokeri kattilaan tai pannulle ja anna sen karamellisoitua keskilämmöllä sekoittamatta. Lämmitä kerma erillisessä astiassa. Kun sokeri on sulanut ja on kauniin kullanruskea lisää siihen kerma koko ajan vispilällä sekoittaen. Lämmitä seosta vielä noin kolme minuuttia sekoittaen kunnes kaikki sokeri on sulanut. Lisä voi pieninä paloina ja sekoita kunnes se on sulanut.
  • Ota piirakkapohja pois vuosta. Kaada taikinan päälle kinuskin ja anna jäähtyä kylmässä noin tunti. Jos haluat voit ripotella kinuskin päälle krokantteja.
Suklaatäyte
250 g tummaa suklaata hienonnettuna
1 ½ dl ranskan kermaa
50 g voita paloina
  • Laita suklaa astiaan ja sulata se vesihauteessa. Lisää voi ja ranskan kermaa ja anna sulaa suklaaseen hieman sekoittamalla.
  • Kaada suklaaseos kinuskikerroksen päälle ja anna jäähtyä 1-2 tuntia. Halutessa koristele piirakka siivilöimällä päälle kaakaojauhetta.
  • Ennen piirakan leikkaamista ja nauttimista anna sen seisoa huoneenlämmössä hieman.
kasvis

Punasipuli-fenkoli tarte tatin

lauantaina, marraskuuta 22, 2014

Kokeiltuani tomaatti tart tatinea innostuin näiden piirakoiden suolaisista versioista. Nyt kun mies vähän aikaa sitten ilmoitti, että hän voisi kokeilla olla kokonaisen viikon kasvisruolla, mietin tarkkaan missä muodossa tarjoaisin kasviksia. Ettei vaan hänen innostus loppuisi lyhyeen. Heti voin kuitenkin kertoa, että se jäikin aika lyhyeen, eikä kestänyt edes sitä viikkoa. Kuitenkin kun ehdotin sipuli tatinea, se sai todella myönteisen vastaanoton ja itse piirakkakin maistun oikein hyvältä. 
Sellaisenaan sipuli tarte tatin toimii erinomaisesti vaikka iltapalana tai lisukkeena. Alkuperäinen resepti löytyy Michel Roux Jr:n kirjasta Cooking with Master Chef – Food for your family & friends. Balsamicon ja sokerin yhdistelmä toimivat tässä loistavasti kuten aina. Vähensin chilin määrän alkuperäisestä reseptistä koska neljän kokonaisen punaisen chilin käyttö yhdessä piirakassa vähän pelotti. Käytin vain yhtä chiliä ja minun makuun sitä olisi voinut olla reilusti enemmän. Taas jouduin toteamaan, että kannattaa seurata reseptejä. Sipuleiden lajikkeita varmasti voi vaihdella mielen ja saatavuuden mukaan, fenkoli ja punasipuli toimivat kuitenkin erinomaisesti.

Punasipuli-fenkoli tarte tatin
250 g valmista lehti- tai voitaikinaa
6 punasipulia paksuiksi renkaiksi leikattuna
2 tuoretta fenkolia kuuteen lohkoon leikattuna
1-2 punaista chiliä
1 dl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoa
suolaa ja pippuria
1 tl korianterisiemeniä jauhettuna
60 g sokeria
3 rkl vettä
2 tl tuoreita timjaminlehtiä tai 1 tl kuivattuja
3 valkosipulikynttä hienonnettuna
100-150 g parmesaania raastettuna
  • Laita sipulit, fenkoli ja chilit uunipellille, pirskota päälle öljyä, balsamicoa, suolaa, pippuria ja korianteria. Paahda 190-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Käännä välillä sipulit varovasti, jotta sipulirenkaat pysyvät ehjinä.
  • Sulata taikina ja kauli sitä kannen halkaisijaltaan noin 28 cm kokoiselle tarte tatin vuolle.
  • Jos teet tarte tatinin paistinpannussa voit tehdä tämän vaiheen suoraan siinä. Sekoita vesi ja sokeri pannussa. Kiehauta seos nopeasti ja anna keittyä sekoittamatta kunnes seoksesta tulee kullanruskea.  Jos käytät piirakan paistamiseen toista vuokaa, kaada sokeriliemi sen pohjalle.
  • Lämmitä uuni 200-asteeseen.
  • Asettele kauniisti sipuli sokeriliemen päälle. Leikkaa chilit hieman pienemmiksi ja ripottele päälle. Mausta sipulit myös valkosipulilla ja timjamilla ja ripottele parmesaania päälle. Aseta taikina kanneksi päälle ja varovasti käännä taikinan reunat vuoan ja sipuleiden väliin. Tee taikinaan haarukalla reikiä.
  • Paista uunissa noin 30-40 minuuttia kunnes taikina on kauniin ruskea ja kypsä. Anna piirakan jäähtyä vartin verran jonka jälkeen käännä se nopealla liikkeellä ylösalaisin tarjoiluastialle.
  • Sulata taikina ja kauli sitä kannen halkaisijaltaan noin 28 cm kokoiselle tarte tatin vuoalle.

makeat

Krokantti-suklaamedaljongit

torstaina, marraskuuta 20, 2014

Löysin vahingossa Istagramissa ihanan Passion 4 baking-blogin ja olihan minun pakko tutustua hänen nettisivuihinkin, jotka ovat täynnä kaikkea ihanaa. Norjalainen Manuela Kjeilenv on aikamoinen leipuri ja valokuvaaja. Vaikka hieman liiankin vaaleapunainen fiilis blogista jäi. Pidin siitä, että kaikki reseptivaiheet ovat hyvin kuvattu, mistä just leivonnassa voi olla paljon apua. 
Ajattelin heti kokeilla yhden jouluisista resepteistä. Silmään osuivat krokantti-suklaamedaljongit, joita oli kiva tehdä ja joiden suosiosta meidän kodissa olin varma. Tein krokanttia reseptin mukaan enkä yhtään ajatellut, että sen määrähän oli monikertainen verrattuna medaljongissa käytettyyn. No, nyt on ainakin krokanttia kotona ja onneksi on joulu tulossa, niin voi kehitellä siitä kaikenlaista. Eli jos haluat tehdä krokanttia vain medaljongille, voit rohkeasti jakaa reseptissä olevat määrät neljään. Itse tekeminen on aika helppoa ja vaivatonta, jos omistat tehosekoittimen. Suklaana voi käyttää just sitä suklaa mitä muutenkin haluat syödä. Ja koska medaljongeista tulee tosi ohuita, niitä on hyvä säilyttää jääkaapissa suljetussa rasiassa muuten ne sulavat liiankin helposti.

Mantelikrokantti
150 g kuorittuja manteleita
275 g sokeria
30 g voita
2 tl vaniljasokeria

  • Hienonna mantelit tehosekoittimella tai veitsellä.
  • Sulata sokeri kattilassa kunnes se muuttuu kullanruskeaksi.
  • Lisää vaniljasokeri ja voi ja sekoita kunnes voi on sulanut.
  • Lisää mantelit ja sekoita.
  • Levitä seos leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä.
  • Kun seos on kovettunut jauha se tehosekoittimessa. Krokantti säilyy tiivisti suljetussa purkissa kolme kuukautta.
 


Krokantti-suklaamedaljongit
200 g tummaa tai mieluista suklaata
65 g krokanttia
  • Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita siihen krokantti.
  • Piirrä halutessa leivinpaperille tasaisia ympyröitä. Levitä ohut kerros suklaaseosta ympyröihin. Anna jäähtyä.
  • Jos kotona on lämmintä, säilytä medaljongit jääkaapissa suljetussa astiassa, etteivät muut maut tartu niihin.  
helppo arki

Kreikkalainen Dakos salaatti

tiistaina, marraskuuta 18, 2014
Tämäkin salaatti on Yotam Ottolenghin ihanasta Plenty More kirjasta. En vaan saa siitä tarpeeksi. Salaatin nimi on Dakos. Pakko myöntää Dakos käsitteenä oli minulle täysin tuntematon. Reseptissä Dakos oli kuvailtu kreikkalaisena korppuleipänä ja kun tutkin asiaa, netistä sain käsityksen, että se on jonkinlainen keikkalainen tomaatti-feta-oliivi bruschetta, joka on tehty kuivan leivän päälle.  Salaatti muistuttaa aika paljon perinteistä fetasalaattia mutta lisättynä kuivalla leivällä, mutta tämä on ehkä mielenkiintoisempi versio, joka toimii loistavasti sellaisenaan tai lisukkeena. Meillä oli kaapissa pussillinen PÃ¥genin mustikalla ja karpalolla maustettuja Krisprolls-korppuja, jotka korvasivat leivän kreikkalaisen version. Koska en ole maistanut Dakosta, niin en pysty sanomaan kumpi versio on parempi.  Mutta tykkäsin tässä marjoista tulevan hieman makeasta mausta.

Kreikkalainen Dakos salaatti
500 g tomaatteja leikattuna 1 cm kuutioiksi
½ punasipulia hienonnettuna
1 ½ rkl punaviinietiikkaa
3 rkl oliiviöljyä
½ tl maustepippuria
n. 150g kuivaa leipää
70 g fetajuustoa paloina
40 g mustia oliiveita puolikkaina
30 g kapriksia
kourallinen hienonnettua persiljaa
suolaa ja pippuria
  • Sekoita kulhossa tomaatit, sipuli, etiikka, kaksi lusikallista öljyä, maustepippuri, suola ja pippuri.
  • Riko leivät paloiksi ja aseta ne vadille. Lusikoi tomaattiseos päälle. Asettele päälle feta, oliivit ja kaprikset. Ripottele persilja ja loput öljystä. Anna salaatin maustua noin viisi minuuttia.

kasvis

Dukkah karitsan paahtopaisti

sunnuntai, marraskuuta 16, 2014

Teen usein lähi-itämaisia ruokia mutta Dukkah-mausteseos on sellaisenaan ollut minulle aika tuntematon. Kaikki sen komponentit kuitenkin löytyvät omasta vakiovarastosta. Reseptin löysin Glorian ruoka&viinin tämän vuoden tammikuun lehdestä, missä alkuperäinen versio oli nimellä Karitsankyljykset ”Dukkah”, paahdetut perunat ja Baharat-kastike. Kyljekset vaihtuivat meillä karitsan paahtopaistiksi ja jostain syystä jätin kastikkeen tekemättä, mikä oli näin jälkikäteen sanottuna ehkä virhe. Annos oli toki tosi maukas mutta minä ainakin kaipasin siihen hieman kastikettä. Toisaalta, minä aina kaipaan kastiketta joka ruoalle. Dukkah-mausteseos dominoi annoksessa hieman liikaa ja tomaattipohjainen kastike toimisi tässä varmasti hyvin. Toisaalta, söimme karitsan ja perunat ihanan raikkaan tomaattisalaatin kanssa ja se kevensi annosta aika hyvin. Joka tapauksessa jos seuraavan kerran teen tätä mausteseosta, vähennän hieman juustokuminan määrää. Tässä seoksen suhteet ovat alkuperäisen reseptin mukaan mutta valmistukseen olen tehnyt omia muutoksia.

Karitsan paahtopaisti Dukkah
3 karitsan paahtopaistia
suolaa
½ ruukkua korianteria
3 rkl dukkah-maustetta
1 dl oliiviöljyä
  • Paista paahtopaistit pannulla kovalla lämmöllä noin kaksi minuuttia per puoli. Jatka lihan paistamista 180-asteisessa uunissa kunnes karitsan sisälämpötila on 54-56-astetta. Mausta suolalla, kääri folioon ja anna levätä noin kymmenen minuuttia.
  • Hienonna korianteri ja sekoita dukkah-mausteen joukkoon.
  • Viipaloi karitsa. Lämmitä öljy mikrossa kädenlämpöiseksi. Pyörittele karitsan palat ensin öljyssä ja sen jälkeen mausteseoksessa. 

Dukkah-mauste (1-1 ½ dl)
2 rkl pinjansiemeniä
2 rkl pistaaseja
2 rkl kuorittuja manteleita
2 rkl korianterisiemeniä
1 tl chilijauhetta
2 tl juustokuminaa
1 rkl seesaminsiemeniä  

  • Paahda kaikki mausteseoksen ainekset paitsi seesaminsiemenet paistinpannussa keskilämmöllä noin viisi minuuttia. Laita ainekset tehosekoittimeen ja jauha rouheeksi.
  • Paahda seesaminsiemenet hieman pannulla ja sekoita mausteseokseen lusikalla.


Paahdetut perunat ja sipulit
12 pientä kiinteätä perunaa
4 sipulia
½ dl oliiviöljyä
1 ½  tl suolaa
3 rkl dukkah-maustetta
  • Paahda perunat ja sipulit kuorineen 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.
  • Kuori ja halkaise sipulit. Voitele sipulit ja perunat öljyllä, mausta suolalla ja pyörittele dukkah-mausteessa. 

helppo arki

Nuijittu kana

lauantaina, marraskuuta 15, 2014
Olin muutama kuukausi sitten positiivisesti yllättynyt kun löysin kaupasta Naapurin Maalaiskanan tuotteita. Erityisesti innostuin maustamattomasta kokonaisesta maalaiskananpojasta. Kyseessä ovat ymmärtääkseni Huttulan Kukko Oy:n kanatuotesarja, joka pohjautuu lähiruoka-ajatteluun. Kanoja ruokitaan omilla pelloilla kasvatetulla puhtaalla ruoalla ja ne viettävät pidempää ja vapaampaa elämää. Itse olen erittäin tyytyväinen, että tiskille tulee enemmän kanoja lukemattomien broilerituotteiden joukkoon, ja vielä kotimaisia.

Tykkään tässä maalaiskananpojassa siitä, että se on valmiiksi leikattu vatsasta. Sillä se jo kutsuu minua valmistamaan siitä ns. hakatun version. Kyse on siis kanan valmistustavasta missä kana leikataan vatsasta ja sitten nuijitaan reilusti. Sen voi myös paistaa painon alla mutta minä teen helpomman version paistamalla kana uunissa grillivastuksen alla. Näin kokonainen kana valmistuu nopeammin eikä tule sitä ongelma, että rinta kuivuisi ennen kuin reisiosat kypsyvät. Tässä reseptissä käytin äitini vanhaa tapaa saada pinnasta rapea ja maukas. Paistamisen aikana kanaa valellaan valkosipuliliemellä. Tällä kertaa nautimme siitä mausteisen adjikan kanssa.

Nuijittu kana
1 kokonainen kana leikattuna vatsasta
jauhettua korianteria
suolaa ja pippuria
1 valkosipulikynsi hienonnettuna
n. 2,5 dl kiehuvaa vettä
  • Laita halkaistun kanan päälle kelmu ja nuiji sitä reilusti, varsinkin koipireisi osia.
  • Hiero pinta mausteilla. Jos n mahdollisuus anna maustua jääkaapissa.
  • Kaada kiehuvan veden valkosipulin päälle ja anna hieman maustua.
  • Paista kana 250-asteisessa uunissa noin vartin. Jos uunissa on grillivastus laita se tässä vaiheessa päälle.
  • Valele valkosipuliliemellä kanaa. Jatkaa kanan paistamista kunnes se on kypsä, noin vartti. Paistamisen aikana valele kanaa vielä pari kertaa.

    kastike

    Adjika

    perjantaina, marraskuuta 14, 2014

    Adjika on gruusialainen maustekastike, josta on selkeästi niin monta reseptiä kuin on tekijöitäkin. Paneuduin hieman aiheeseen ja ainakin minun löytämäni tiedon mukaan alkuperäisen kastikkeen resepti oli pelkästään paprikapohjainen. Nykyään siihen melkein aina lisätään ainakin tomaatteja. Löytyy myös versioita porkkanalla, omenalla, munakoisolla, pähkinöillä jne. Minä itse olen monesti maistanut adjikaa ja muistan kun mummoni teki joskus siitä säilykkeitäkin. Mitä hänen reseptinsä sisälsi, en tiedä, mutta ainakin äitini on hyväksynyt minun tämän versioni kun maistoi sen, pyysi sitä jopa mukaansa.
    Monessa reseptissä neuvottiin, että adjika valmistetaan lihamyllyllä, ja vaikka hetken harkitsin yleiskonetta, myönsin kuitenkin itselleni, että sillä ei tule samanlaista koostumusta kuin mummolla. Tämä oli hyvä syy kokeilla ensimmäistä kertaa yleiskoneeni lihamyllyosaa, joka on ollut minulla vuosia kaapissa. Tykkäsin lopputuloksesta tosi paljon. Suunnitelin, että käyttäisin kastikkeessa tuoretta piparjuurta mutta se unohtui kauppaan. Onneksi kaapissa oli juuri sen verran piparjuuritahnaa, että sain pelastettua tilanteen. Minulla oli vähän vaikeuksia pysähtyä kun maistoin kastiketta, ja vaikka oli tarkoitus syödä sitä vasta illalla kanan kanssa ja jättää vähän jääkaappiinkin, söin aika reilun satsin sitä ihan vaan lusikalla. Varmasti kokeilen jatkossakin tehdä adjikaa myös eri mausteilla. Tällä kertaa valmista kastikettä tästä määrästä tuli noin puoli litraa.
    Adjika
    250 g suippopaprikaa (älä poista siemeniä)
    n. 400-500 g tomaatteja
    10 valkosipulin kynttä kuorittuna
    2 rkl piparjuuritahnaa
    pieni pala punaista chiliä
    2 rkl punaviinietiikkaa
    ½ ruukkua persiljaa
    ½ ruukkua korianteria
    3 tl sokeria
    2 tl suolaa
    mustapippuria
    3 rkl öljyä
    • Jauha tomaatit, paprikat, valkosipulit ja yrtit lihamyllyllä tai tehosekoittimella. Mausta.


    kala

    Isän isänpäivän menun alkupalat

    keskiviikkona, marraskuuta 12, 2014
    Kun kysyin mieheltäni onko hänellä toivomuksia isänpäivän ruoaksi, ensimmäinen vastaus oli, ettei mitään ihmeellistä. Mutta jostain syystä jo alkupalojen kohdalla mietin, että olisiko ravintolassa käynti parempi vaihtoehto. Alkupaloiksi toiveena oli pieni ”lajitelma”, ehkä jotain katkiksia, vähän lihaa.. Tässä vaiheessa pyysin siirtymään pääruokatoivomukseen. Kun kerran lajitelmaa pyydettiin, niin päätin pysyä klassisessa kala-liha-kasvis yhdistelmässä. Tällä kertaa alkupaloiksi nautimme – kookoskuorrutetut jättikatkaravut, naudanliha-carpaccio ja tomaatti-granaattiomenasalaatti. Pitkästä listasta huolimatta kokonaisuus oli aika helppo tehdä ja koska päätimme, että syömme alkupalat lounaaksi ja pääruoan illalla niin se oli just sopivan tasapainoinen sellaisenaan. Ja mikä tärkeintä, isä oli oikein tyytyväinen.

    Naudanliha-carpaccio
    naudan sisäfileettä (noin 100g/hlö)
    hienonnettuja tuoreita yrttejä maun mukaan
    suolaa ja mustapippuria
    parmesan-juustoa
    rukolaa
    oliiviöljyä
    sitruunanmehua halutessa
    • Pyörittele liha hienonnetuissa yrteissä, kääri tiukasti kelmuun ja laita pakastimeen noin 20-30 minuutiksi.
    • Ota liha pakastimesta ja leikkaa siitä mahdillisimman ohuita siivuja. Asettele ne tasaisesti lautasen päälle. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita halutessa hieman rukolan lehtiä päälle. Ripottele ohuita parmesanlastuja päälle, ja pirskota oliiviöljyä ja sitruunanmehua.

    Paistetut chili-kookos jättikatkaravut
    10 raakaa jättikatkarapua
    1,5 dl kookoshiutaleita
    pieni ripaus chilihiutaleita
    suolaa ja pippuria
    0,75 dl maissijauhoja
    1-2 valkuaista kevyesti vatkattuna
    öljyä paistamiseen
    • Lämmitä öljy kuumaksi. Mausta kookoshiutaleet chilillä, suolalla ja pippurilla. Vatkaa kevyesti valkuaiset. Kastele katkaravut maissijauhoihin, sen jälkeen valkuaiseen ja kookoshiutaleisiin. Paista kypsiksi kuumassa öljyssä. 
    Söimme näitä ihania rapuja soijapohjaisen kastikkeen kanssa. Luulen kuitenkin, että näille sopisi paremmin joku jopa majoneesipohjainen kastike, miksei vaikka aioli.  

    Tomaatti-granaattiomenasalaatti
    500g erilaisia tomaattilajikkeita pieniksi kuutioiksi leikattuna
    ½ punaista paprikaa pieninä kuutioina
    ½ pientä punasipulia pieninä kuutioina
    1 valkosipulikynsi hienonnettuna
    ¼ tl maustepippuria
    1tl valkoviinietiikkaa
    1 rkl granaattiomenasiirappia (resepti löytyy tästä)
    30 ml oliiviöljyä
    suolaa
    granaattiomenan puolikkaan siemenet
    ½ rkl oreganolehtiä
    • Sekoita kulhossa tomaatit, paprikaa ja sipulit. Sekoita toisessa astiassa valkosipuli, maustepippuri, etikka, siirappi, öljy ja ripaus suolaa. Sekoita kastike vihanneksiin.
    • Asettele salaatti lautaselle. Koristele granaattiomenan siemenillä ja oreganolehdillä. Pirskota hieman oliiviöljyä päälle.
    Tämäkin resepti on Yotam Ottolenghin ihanasta Plenty More kirjasta. Eikä se vieläkään tuottanut pettymyksiä. 
    inspiraatiot

    Suklaafestivaalit ja isänpäivän Kotonatehty jälkiruoka

    maanantaina, marraskuuta 10, 2014
    

    Viimeviikonloppuna Helsingissä järjestettiin Suklaafestivaalit, joihin minäkin päätin osallistua. Tarkistin etukäteen ohjelman ja ilmoittauduin Fazerin leipomiseen liittyvään keskustelutilaisuuteen ja Petris Chocolate Roomin Petri Sirenin järjestämään suklaatastingiin.
    Koska Wanha Sataman tila on aika pieni, näytteilleasettajia oli tällä kertaa mukana reilut kolmekymmentä. Perinteisten isompien suklaatalojen lisäksi edustettuna olivat pienet paikalliset suklaapuodit, luomu- ja raakasuklaan tuottajat, kahvi- ja viinivalmistajat ja keittiötarvikemyymälät. Pieni mutta mukavan kattava läpileikkaus valmiista suklaasta. Paikalla oli mahdollisuus maistella ihanaa suklaata eri muodoissa yhdistettynä viiniin ja kahviin. Ja tietenkin monet ständit panostivat esteettisyyteen, mikä mielestäni luonnollisesti kuuluukin aiheeseen.  Alussa innostuin ehkä vähän liikaakin maistelemaan kaikkea ja unohdin, että minua odotti vielä kymmenen suklaan tasting. Lopputuloksen voi varmasti arvata. En usko, että lähiaikoina innostun taas suklaasyömisestä, liikaa on liikaa. Mutta herkullista se oli!
     

    Olin positiivisesti yllättynyt, että tuttujen nimien seassa festivaaleilla löytyi muutama uusi tuttavuus. Näistä erityisesti herätti mielenkiintoa Pralina Chocolaterie.  En todellakaan ole suklaan asiantuntija, enkä edes mikään suklaan suurkuluttaja, mutta rakastan hyviä makuja ja ehkä vähän erilaisuutta. Pralinan ständi ei ollut messujen kaunein ja hienoin mutta maistettuani ihania praliineita ja kuultuani tarinan yrityksen taustalla sen toiselta omistajalta kiinnostukseni heräsi. Kyseessä on erittäin tuore pariskunnan perustama helsinkiläinen yritys, joka valmistaa hienoja suklaatuotteita paikallisesti ranskalaisesta suklaasta. Omistajien tekemisessä näkyi rakkaus ja into yritystä ja alaa kohtaan mitä minä arvostan tosi paljon. Tuotteista mielenkiintoisin oli portugalialaisella manchego-juustolla ja viikunahillokkeella täytetty praliini. Ajatus tähän on kuulemma syntynyt siitä, että Portugalissa nautitaan suklaata samaan aikaan juustojen kanssa. Suositus oli, että praliinin pitää nauttia portviinin kanssa. Ensimmäisiä konvehteja maistelimme ihan vaan teen kanssa vaikka portviiniäkin löytyisi kaapista. Vaikka väitin, että olen saanut oman suklaakiintiön täyteen moneksi kuukaudeksi, en ihan ensimmäiseen konvehtiin lopettanut. Manchegon ja viikunan maut olivat selkeästi tunnistettavissa, ja näköjään varma suolaisen ja makean yhdistelmä toimii suklaankin kanssa.


    Petri’sChocolate Roomin suklaatasting oli melkein täydellinen paketti näinkin kokemattomalle suklaan ystävälle. Petri Siren puhui aiheesta, jonka tuntee läpikotoisin, ja kaikesta näki, että suklaa on erittäin suuri osa miehen elämää ja valtava intohimo. Suklaamaailmaan tutustuttiin tarkistamalla hieman suklaan historiaa ja suklaapavun matkaa hienoiksi praliineiksi. Tarinaa tukivat maistelulautasen kolmetoista komponenttia, joiden joukossa löytyivät sekä mauton kaakaorasva, että herkulliset käsintehdyt luomukset. Kieltämättä tämä tunnin kestävä luento avasi hieman silmiäni, ja vaikka monia käsitellyistä asioista olen kuullut aikaisemminkin, luulen, että tästä lähtien edes silloin tällöin tutkin mitä suklaapaketissa lukee. On se vaan näin, että valitettavasti useimmiten suklaan hinta kertoo aika paljon paketin sisällöstä. Toisaalta, olen aina ollut sitä mieltä, että pitää nauttia siitä millä pystyt hemmottelemaan makuaistiasi eikä tuijottaa pakkaustekstejä.


    Fazerin Suklaa leivonnassa- keskustelutilaisuus käsitteli asioita, jotka ovat lähempänä minun sydäntä ja arkista elämää. Suklaan ja erilaisten muiden Fazerin tuotteiden käyttö leivonnassa ja muutenkin ruoanlaitossa ovat jokapäiväisiä minun keittiössä, sen takia oli mukavaa kuulla yrityksen uudesta konseptista, joka antaa uusia ideoita kokeneille leipojille ja taas helpottaa aloittelevaa tai satunaista harrastelijaa. Kyseessä on Kotonatehty-konsepti, joka tällä hetkellä on ymmärtääkseni esitetty verkossa ja muutamassa pääkaupunkiseudun marketissa. Reseptien ja vinkkien avulla kuluttajaa tutustutaan Fazeriin tuotteisiin ja ohjataan käyttämään niitä monipuolisemmin. Yllätyin kun näin minulle täysin uusia vinkkejä vanhojen ja tuttujen tuotteiden käytöstä. Arvostan myös panostamista sesonkimaisuuteen.
     

    Tilaisuudessa maistoin ensimmäistä kertaa paahdettua valkoista suklaata, ja vaikka en yleensä välitä valkosuklaasta, pidin tosi paljon sen karamellimausta. En aikaisemmin edes kuullut, että joku paahtaisi suklaata mutta viidessä minuutissa siitä saa monipuolista ja erilaista herkkua. Innostuin asiasta niin paljon, että päätin tehdä pienen muutoksen isänpäivän menuun. Vaihdoin jälkiruoan Fazerin Kotonatehty reseptin mukaan tehtyyn paahdettuunvalkosuklaa-pannacottaan. Yleensähän pannacotta on helpoimpia jälkiruokia, joita on jopa vaikeata pilata, ja tälläkin kertaa siitä tuli erinomainen. Paahdetun suklaan maku antoi kuitenkin jälkiruoalle ihanan karamellivivahteen. Voin rehellisesti suositella reseptiä, joka harvinaisesti maistui meidän perheessä jokaiselle, ja meidän pienempää oli jopa vähän vaikeata irrota lasista. Tällä kokemuksella tulen varmasti silloin tällöin tarkistamaan Kotonatehdyn vinkkejä.
    Alkuperäinenpaahdettu valkosuklaa-pannacotta resepti.
     
     
     
     
    kasvis

    Sharon-vuohenjuustopiiraat

    perjantaina, marraskuuta 07, 2014
    Jostain syystä Suomessa sharon on monelle eksoottinen hedelmä eikä sille oikein keksitä hyvää käyttötarkoitusta. Minä olen syönyt näitä ihania hedelmiä lapsuudesta asti ja useimmiten ihan vaan sellaisenaan. Tai olen todennäköisesti syönyt hedelmän muita lajia kuten kaki tai persimoni. Sharon on kuitenkin minun mielestäni niistä paras koska se on makea vähän raaempanakin. Olen meidän perheessä ainoa sharon ystävä, jonka takia jatkankin niiden syömistä sellaisenaan vaikka niistä varmastikin tulisi hyvä lisä moneen ruokaa. Nyt kun mieheni oli matkoilla käytin tilaisuuden hyväksi. Tein pieniä sharon-vuohenjuustopiiraita. Ihan vain itselleni! Myönnän, tein niitä vain muutaman ja loput vähän perinteisemmällä feta-tomaatti-oliivi täytteellä, että muillekin maistuisivat. Hyviä nekin olivat.
     
    Sharon versio oli mielestäni oikein onnistunut. Hedelmä oli kuitenkin niin makea, että aika voimakas vuohenjuusto jäi toiseksi. Voi olla, että sinihomejuusto toimisi tässä sen takia paremmin jos haluaa suolaisemman maun. Mutta taikina oli erinomainen. En tiedä miksi en viime aikoina tehnyt mitään maitorahkataikinasta. Se sopii erinomaisesti sekä suolaisille että makeille piiraille.
     
    2 sharon hedelmää
    150 g vuohenjuustoa
    mustapippuria
    hunajaa ja saksanpähkinöitä
     
    Taikina
    125 g huoneenlämpöistä voita
    125 g maitorahkaa
    2 dl vehnäjauhoja
    1 tl leivinjauhetta
    1/2 tl suolaa
    1/2 tl sokeria
    • Sekoita voi ja rahka. Yhdistä kaikki muut aineet ja lisää ne voi-rahkaan. Vaivaa taikinaa. Muotoile taikinasta pallo ja anna sen seisoa jääkaapissa noin tunnin.
    • Jaa taikina noin 9 palaan. Kauli palat noin 15 cm pyörylöiksi.
    • Laita taikinan päälle noin pari viipaletta vuohenjuustoa ja sharon viipaleita päälle. Lisää ripaus pippuria, Jos haluat voit lisätä päälle tilkan hunajaa ja mieluisia pähkinöitä.  
    • Paista piiraat 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

     

    Instagram