*Yllätyspaketti saatu blogia varten testattavaksi. 

Vihdoinkin pääsin tänne asti! Blogi on ollut pari viikkoa unohduksissa kun vietimme perheen kanssa talviloman Thaimaassa. Alun perin minulla oli tarkoitus tehdä päivityksiä sieltäkin käsin, mutta sitten pääsin kunnon loma moodiin, laiskuus iski ja nautin täysillä kiireettömästä yhdessäolosta, hienoista keleistä ja tietenkin herkullisesta ruoasta.  Palattuamme tällä viikolla kotiin viimeiset päivät ovatkin menneet pienessä sumussa. Jostain syystä en varmasti ole ikinä aikaisemmin kokenut aikaeroa yhtä raskaasti kuin nyt, joten keittiössä ei ole paljon aikaa vietetty.

Lomalta palattua, postissa odotti herkullinen yllätys, BestBites helmikuuntuotepaketti. Onneksi viimeistään sen sisältö muistutti, että tällä viikollahan on laskiainen! Paketista nimittäin löytyi minulle jo ennestäänkin tuttuja Myssyfarmin luomu hernerouhe ja Hulda-ruokaherne paketit. Jos kuivatut herneet kuuluvat suomalaisiin perinneruokiin ja ovat suuremmalle osalle tuttuja, hernerouhe on hieman tuntemattomampi käsite. Miedonmakuinen rouhe on erittäin monipuolinen. Itse olen aikaisemmi kokeillut sen käyttöä kasvispyöryköissä, mutta sitä voi käyttää myös esimerkiksi leivonnassa tai tietenkin jauhelihan korvikkeena. Herneissä on keskimäärin yhtä paljon proteiinia kuin jauhelihassa, 18%/100g, joten varsinkin kasvissyöjille tämä on erinomainen lisä ruokavalioon. Ja mikä parasta, se kasvaa täällä meillä ja vielä luomuna. Huomattavasti parempi vaihtoehto kuin moni vastaava tuote toiselta puolelta maailmaa. 

Lomalla olen uudestaan rakastunut intialaiseen ruokaan. En itsekään olisi uskonut, että sanon näin. Nimittäin rakastan thaimaalaista ruokaa ja varmasti pystyisin elämään pelkästään papaijasalaattia ja erilaisia curreja syömällä, joten edes ajatus, että maistan Thaimaassa jotain muuta, oli outo. Hotellissamme oli kuitenkin ravintola, jossa paikallisen ruoan lisäksi oli intialainen menu ja jopa intialainen kokki. Vaihtelun vuoksi ajattelin yhtenä päivänä ihan vaan kokeilla todetakseen, että jatkan paikallisella linjalla, mutta toisin kävi. Nimeltä tutut annokset, joita olen monesti maistanut helsinkiläisissä ravintoloissa, veivät minut ihan eri maailmaan. Pahoittelut, mutta näköjään meilläpäin intialainen ravintolaruoka on vain suunta antava makukokemus, todellisia herkkuja ja makujen täydellistä tasapainoa ainakin minun pitää vielä kotikaupungistani etsiä. Näitä makuja ja tuhteja linssipatoja jäin kaipaamaan, joten heti hernepaketin nähtyä tiesin mitä valmistaisin laskiaiseksi, hernekeiton intialaisilla mauilla. Kukaan ei kyllä voi tämän keiton jälkeen kaivata lihaa, sen verran ruokainen ja täyteläinen se on, ja tietenkin täynnä ihania makuja. Juustokuminan ja inkiväärin lisäksi keitto on maustettu kurkumalla, josta jostain syystä on tänä vuonna povattu yhtä trendikkäimmistä mausteista. Niin kuin usein intialaisessa ruoassa, mausteet eivät ole vain maun vuoksi, vaan myös niiden ravintoarvot ovat huippuluokkaa. Joten suosittelen kokeilemaan, hieman vaihtelua laskiaisperinteisiin. 

2,5 dl kuivia herneitä (Myssyfarmin Hulda-ruokaherne)

n. 7 dl vettä

1,2 l kasvislientä tai vettä

1 pieni sipuli hienonnettuna

1 porkkana raastettuna

2 – 3 tomaattia kuutioina

5 rkl kirkastettua voita

1 rkl raastettua inkivääriä

2 valkoispulinkynttä hienonnettuna

puolikas vihreätä chiliä hienonnettuna, siemenet poistettuna

2 tl juustokumina siemeniä

1 tl jauhettua kurkumaa

1 rkl soijakastiketta (Kikkoman Luomusoijakastike)

1,5 dl kookoskermaa

jauhettua mustapippuria ja suolaa

Muita paketin tuotteita olivat niin monelle tuttuja kuin täysin uusiakin, joista pari varmastikin eksyy minun ostoskoriin tulevaisuudessakin. Myssyfarmin hernetuotteiden lisäksi BestBites helmikuun yllätyspaketti sisälsi seuraavia tuotteita:

Koin jälleen kerran mukavan yllätyshetken kun lähetti toi kotiovelle tuoreen Bestbites tuotepaketin*. Niille, joille tämä uusi palvelu ei ole vielä tuttu, kerron lyhykäisyydessä, että kyse on Suomessa uudesta palvelusta, jossa kiinteää kuukausimaksua vastaan saat kotiovellesi joka kuukausi elintarvikepaketin, jonka sisältö on joka kerta yllätys. Sisältö painottuu pitkään säilyviin tuotteisiin, joissa korostuvat luomu, Super food ja Reilun kaupan herkut.

Tällä kertaa paketin sisällön teemana oli ”Kuppi kuumaa ja nautintoja”, ja sitähän se oli. Juomien pohjaksi paketista löytyi kaksi pakettia kasvispohjaista maitoa. Viime aikoina isoon suosioon nousseet juomat ovat herkullinen ja terveellinen vaihtoehto ei vaan ainoastaan vegaaneille vaan myös muille herkuttelijoille. Nyt maistettiin luomulaatuisia riisijuomia Rice Dream Original ja cashewlla maustettua Cashew Dream. Vegaaneille sopivat juomat ovat erinomainen pohja niin erilaisiin juomiin kuin leivontaan. Ja tämähän inspiroi minuakin normaalia terveellisempään jälkiruokareseptin kehittelyyn, jonka löydät alta. Vielä helpommalla pääsee kun sekoittaa kasvismaitoon yllätyspaketissa olevan Sonnentor kurkumalatten. Täynnä makuja ja terveysvaikutuksia oleva pakkaus varmastikin piristää montaa kylmää iltaa, siitä kun syntyy hetkessä herkullinen lämmin juoma. Toinen terveyttä ja vastustuskykyä edistävä helposti nautittava tuote on James White – inkiväärishotti. Tämä kehoa lämmitettävä tiivis pommi on nautittavissa kerralla tai vaikkapa pieninä annoksina teen tai kahvin maustajana.  

Kahviakaan ei paketista oltu unohdettu. Tällä kertaa se on luonnonmukaisesti viljelty tummapaahtoinen Puro – suodatinkahvi, josta ei aromia tai makua puutu. Suomessa tätä herkkua normaalisti saa korkealaatuisista Kaffecentralen myymälöistä, joten merkki saattaa olla monelle tuttu. Tämän kuun paketin oma suosikki on ehdottomasti Ecoffee – kuppi, joka piristää ihan vaan omalla pirteällä kuosillaan. Tämä ihastuttava take away muki on kaukana sen kertakäyttöisestä versiosta. Biohajoavasta bambukuidusta ja kierrätettävästä silikonista valmistettu näppärä muki kestää lukuisia käyttökertoja ja jopa konepesun. Aika mainio joululahjaidea aamukiireiselle, vai mitä?

Makean ystäviä hemmotellaan tälläkin kertaa. Sitä pitivät huolta Kultasuklaan Salmiakki-valkosuklaa ja jo viime kuun paketista tutut näppärät Nakd Nibbles herkkupalaset, tällä kertaa kookosmakuisina. Kuukauden juomateema jatkuu ihanan raikkaassa Saclà en Juice omena-sellerimehussa. C-vitamiinia täynnä oleva piristäjä on täysin säilöntä- ja lisäaineitta valmistettu sokeriton luomuherkku. Iltajuomaksi taas sopii Sweet Dreams Higher Living tee, joka tuo harmoniaa ja rauhaa syksyisiin iltoihin. Hamppumaan idätetty hamppusiemen proteiini taas on loistava lisä varsinkin kasvisyöjän ravintoon. Helposti erilaisiin ruokiin lisättävät siemenet ovat mieletön niin amino- kuin rasvahappo lähde. 

Tämä oli siis taas kerran aivan mainio paketti täynnä ravintorikkaita uutuuksia, ja varmastikin suuremmaksi osaksi sellaisia, jotka ei normaalisti eksyisi omaan ostoskoriin. Näitä on nyt kiva napostella ja kehitellä osaksi perheen aterioita. Tällä kertaa päätin hyödyntää yllätyspaketin tuotteita osana vaihteeksi hieman terveellisempään jälkiruokaan, joka on otsikon lupauksen mukaan trendikkäästi gluteiiniton, maidoton ja sokeriton. Pari vuotta sitten kovasti pinnalle noussut chia-vanukas toimii tässä tapauksessa hieman ruokaisemmassa makeassa. Syksyiseen omenahillokkeeseen yhdistetty chia-raakapuuro toimii erinomaisena vaihtoehtona pitkään viikonlopun aamiaiselle, varsinkin kun ulkosäät eivät tällä hetkellä hirveästi houkuttele. Kannattaa siis kokeilla!

*Yllätyspaketti saatu blogia varten testattavaksi. 

3 keskikoista omenaa

2 dl Saclà en Juice omena-sellerimehua

2 rkl chia siemeniä

0,5 tl kanelia

ripaus suolaa

1 dl kaurahiutaleita

2,5 dl Cashew Dream – riisimaitoa

2 rkl chia siemeniä

1 tl vaniljauutetta

0,5 tl kanelia

kourallinen mieluisia pähkinöitä.

Viime viikolla lähetti toi mahtavan yllätyspaketin*. Ainoa mitä etukäteen tiesin, oli se, että sisältö on syötävä. Paketti oli maistiainen Kirkkonummelaisen BestBitesOy – yrityksen vastikään lanseeratusta palvelusta, jonka ideana on toimittaa kotiovelle kuukausittain vaihtuvia elintarvikkeita sisältäviä yllätyspaketteja. Paketin voi tilata jatkuvana tilauksena tai kertaluonteisena kokeiluna, etkä ikinä etukäteen tiedä sen sisältöä. Tuotteiden valinta kriteereinä ovat luomu, Reilu kauppa, superfood ja mahdollisuuksien mukaan kotimaisuus. Ja mikä parasta, tuotteiden arvo on aina paketin hintaa korkeampi. Paketin sisällön parasta ennen päiviäkään ei tarvitse heti tarkkailla, kuivat tuotteet säilyvät hyvin keittiön varastossa.

Mitä paketti sitten sisälsi? Itse poimin heti muutaman oman suosikin, jotka olivat kylläkin ennestään tuntemattomat VALO24 paahdettua rouhittua pellavaa, jota on helppo lisätä aamiaisen joukkoon, ja Lazzarettin gluteeniton linssipasta, luomuna tietenkin. Myöskin Maya Gold kookossiirapille varmastikin löytyy käyttöä. Entiseltään tutut tuotteet olivat vain Rajamäen Viikuna Balsamikastike ja Myssyfarminkylmäpuristettu luomurypsiöljy, joka on vuonna 2015 voittanut vuoden luomutuote – palkinnon. Molemmat eivät siis varmastikaan jää pölyyntymään kaappeihin vaan pääsevät meillä jokapäiväiseen käyttöön. 

Sitten aloinkin tutkia pakkauksia tarkemmin. Nimittäin Warrior Coffee - voikahvi ja ArticWarriors – geelishotit olivat minulle konsepteiltaan täysin tuntemattomia tuotteita, joita kylläkin näin pimeänä vuodenaikana ajattelin aktiivisesti testata. Geelishotit kun lupaavat energiaa, vastustuskyvyn parantamista ja stressin lieventämistä. Sujautin heti omaan työlaukkuun myös ArcticSuperFoodsin eväspatukan ja Nakd Nibles herkkupaloja, niitä on kätevä löytää sieltä nälän iskiessä.

Juomapuoltakaan ei paketista oltu unohdettu, ja sitä edusti Cawstonin Press Clousy SparklingApple – kupliva omenajuoma. Tämän kuun pakettiin kuuluu myös Hamppumaan Idätetyt luomu hampunsiemenet, mutta niiden toimitus on hieman myöhässä. 

Voinko tällaista yllätyspakettia suositella? Tietenkin! Itse en ehkä kuitenkaan ole tämän tyyppiselle palvelulle paras kohderyhmä. Tykkään viettää aikaa ruokakaupoissa, jotenkuten seuraan ruokatrendejä ja uutuuksia, asun monen herkkukaupan läheisyydessä, ja keittiökaappini pursuavat kuivatarvikkeita. Joskus vitsailen, että perheemme varmasti helposti pärjäisi pelkästään kaappien sisällöllä parikin kuukautta. Mutta jos arvostat puhdasta ruokaa ja ruokakassisi täyttyy aina niistä samoista tutuista tuotteista, suosittelen kokeilemaan yllätyspakettia. Sitä kautta löytyy varmastikin monia uusia suosikkeja ja kotiruokaakin monipuolistuu. Tämmöinen paketti on myös loistava lahja jollekin hyvästä ruoasta kiinnostuneelle.

BestBites tarjoaa Mama Gastro – blogin lukijoille ensimmäisen kuukauden paketin puoleen hintaan 19.95€ (norm. 39,90 €/kk) käyttäessäsi kampanjakoodia MAMAGASTRO50. Tarjous koskee jatkuvaa tilausta, jonka voi helposti irtisanoa milloin vain 1 kk irtisanomisajalla. Vinkkinä, että viikolla 42 paketin teemana on "Kuppi kuumaa ja nautintoja". 

*Yllätyspaketti saatu blogia varten testattavaksi. 

      

Kauniit astiat ja tietenkin erilaiset herkut ovat olleet aina lähellä sydäntäni, mikä tietenkin on korostunut entisestään kahden vuoden bloggaaja uran aikana. Se selittää sen, että kun kesällä astuin helsinkiläisen Decoration de famille Oy’n ja Studio Suzamorin yhteiseen showroomiin, fiilis oli kuin lapsella karkki- kaupassa. Tila suorastaan pursui ihania sisustus- ja keittiötuotteita puhumattakaan monenlaisista herkuista. Siinä piti itselle muutaman kerran toistaa, että omat kaapit ovat jo pahasti täynnä, muutenhan lähtisin sieltä pitkä ostoslista kainalossa. Kahden energisen naisen pyörittämästä tilasta löytyy niin hillittyä skandinaavista designia kuin värikästä ja runsaasta etelä-eurooppalaista tyyliä. Ja mistä itse erityisesti pidin, joukossa on paljon kauniita mutta samalla hyödyllisiä käyttöesineitä. 

Sisustusvinkkien tekemisen jätän asiasta paremmin ymmärtäville ja keskityn syötäviin ja tässä tapauksessa myös juotaviin paketteihin. Itseasiassa vierailun tarkoituskin oli maistella herkullisia ranskalaisia Le Comptoir de Mathilde tuotteita ja ihania Teministeriet teelajikkeita. Pakko mainita, että paikan ruokaosaston kaikki pakkaukset ovat itsestäänkin jo pieniä sisustuselementtejä, joita moni ei varmasti edes kehtaisi kuluttaa. Nykypäivänä kun suorastaan hukumme tavaraan, tällaiset herkulliset paketit ovat näitä parhaita lahjoja, joiden kauniita pakkauksia voi vaikka kierrätä itsetehdyissä ruokalahjoissa. Uskon myös, että nämä ihanat pienet purkit voivat pelastaa monet illanistujaiset. Ne kun eivät vaadi muuta kuin ehkä patongin ja juustopalan, ja vieraat varmastikin kyselevät reseptin perään. 

Pieni tee-tasting osui vannoutuneeseen teejuojaan täydellisesti. Tai sanotaan näin, että Teministeriet – teen kohdalla, rakkaus syntyi jo pakkauksen kohdalla. Kaunis, selkeä ja yksinkertainen lasipurkki puhutteli ainakin minua, ja mielenkiintoiset raikkaat teemaut vain vahvistivat tunteita. Tarina merkin takana hieman selitti yhdistelmää. Ruotsalainen yrityksen perustaja on kasvanut Taiwanissa ja haluaa yhdistää tuotteissa vanhat Kaukoidän traditiot ja Skandinaavisen minimalismin. Kiinalaisissa laadukkaissa teelajikkeissa sovussa maistuvat niin shampanja kuin yllättävä lakritsi, ja uskon, että selkeistä mauista nauttisivat kokeneemmatkin teejuojat. 

Ranskalaisten Le Comptoir de Mathilde tuotteiden kohdalle en taas tiennyt mihin katsoa. Alun perin suklaavalmistajan tuotteet ovat laajentuneet monipuolisiin niin makeisiin kuin suolaisiin herkkuihin. Tässä tapauksessa ei todellakaan voida puhua selkeistä linjoista, vaan jokainen pakkaus huokuu vanhan ajan lämpöä ja runsautta. Provencessa korkealaatuisista raaka-aineksista valmistetaan tahnat, hillot, öljyt, mausteet ja lista sen kuin jatkuu. Herkulliset tuotteet ja niiden pakkaukset tuovat mihin tahansa keittiön hyllyyn herkkukaupan fiilistä. Muutamasta maistamastani tuotteesta oli lähes mahdotonta mainita se yksi suosikki, kun kaikissa oli se oma runsas ja niin jotenkin ranskalainen vivahde. 

Huomasin, että näitä herkkuja maistellessani hoin koko ajan vain yhtä kysymystä – mistä näitä voi ostaa? Omaksi pettymykseksi, mutta varmasti monen iloksi voin kertoa, että näitä ihanuuksia ja muita showroomissa esillä olevia maahantuojien studio Suzamor ja Decoration de Famille Oy:n tuotteita on paremmin saatavilla muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla. Mutta tietenkin löysin jo omasta naapurista yhden sellaisen. Suosittelen siis kaikille herkkusuille!

Koska syömistä enemmän rakastan ruokkia muita, alkusyksyn piristämiseksi järjestän Mama Gastron Facebook sivulla tosi herkullisen tuotepaketin arvonnan. Paketissa löytyy kolme ihanaa Teministeriet teetä ja Le Comptoir de Mathilde sitruunainen oliiviöljy, eikä ne varmastikaan jää pölyyntymään kaappeihin. Käy siis tykkäämässä Mama Gastro fb-sivusta ja kommentoi mikä on sinun suosikki syysherkku. Ihana paketti voi olla sinun! Voit osallistua arvontaan 29.8. -1.9.2016, voittaja arvotaan 2.9.2016.  

Lisätietoa Le Comptoir de Mathilde tuotteista ja jälleenmyyjistä löydät tästä.

Teministeriet – teet löytyvät seuraavista liikkeistä: Herttanen Design, Pino, Olkkari, Hollyanna, Avelia.

Kun japanilainen ravintola Hoshito muutti joskus viime vuonna Vallilasta meidän nurkille Töölöön, tietenkin innostuin. Silloin ravintolassa vallitsi japanilaisittain seesteinen ilmapiiri ja ruokalista koostui hienostuneista fine dining menuista pienten taideteoksien muodossa. Ravintola näytti liian intiimiltä vieraillakseen siellä pienen ja äänekkään lapsen kanssa, joten siinä muodossa en ole Hoshitoa ehtinyt kokea. Hesarin kuukausiliitteessä bongasin jutun, että paikkaa nyt pyörittää uusi keittiömestari ja ohi kävellessä piti hieman hieroa silmiä kun ravintolan ulkopuolella seisoi ständi, jossa hieman kömpelöllä käsialalla oli kirjoitettu – Asian street food. Tällainen omalla tavalla sympaattinen ilmoitus sopisi paremmin esimerkiksi lukuisien kiinalaisten ravintoloiden eteen, mutta ei ainakaan siihen mielikuvaan, joka minulla on Hoshitosta ollut. Pakkohan sisään oli kurkata ja huomasin, että aikamoisen muodonmuutoksen kokeneeseen ravintolaan nyt oikein hyvin uskaltaisi tulla niin lasten kuin äänekkäimpienkin kavereiden seurassa.

Testasimme uudistuneen Hoshiton koko perheen voimin arki-iltana, jolloin pienessä ravintolassa meidän lisäksi viihtyivät pari kahden hengen seuruetta. Paikan sisustus on kyllä pysynyt yhtä minimalistisena mutta vanhasta tyylistä ei ole enää tietoakaan. Ravintolan pitkää seinää koristavat aasialaiset sanomalehdet, tuolit olivat vaihtuneet ronskeiksi metallista valmistettuihin ja servetit talouspaperiksi. Paikka edusti just siitä mitä ulkona oleva kyltti lupasi, aasialaista katukeittiötä. Itselleni, tämän tyylin ruokaa rakastavaIle tuli heti jotenkin ihanan kotoisa olo. Koko ruokalista löytyy kätevästi liitutaululta ja tilaukset tehtiin tiskillä samalla kuin erittäin ystävällinen tarjoilija antoi meille vinkkejä valikoimasta. Annosten hinnat vaihtelivat viidestä kymmeneen euroon, joten hieman epäilimme niiden kokoa. Tilasimme kahden aikuisen jaettavaksi ateriaksi neljä suolaista annosta, jotka ainakin meille riittivät oikein hyvin. 

Pakko mainita, että talouspapereista huolimatta, ruoka tarjoillaan kauniista astioista ja viini oikeassa viinilasissa, toisin kun monissa trendikkäissä paikoissa nykyään. Myös annokset ovat houkuttelevasti aseteltu ja jo ulkonäöstä näkee, että niiden eteen on nähty vaivaa. Ajattelin kyllä käydä paikan koko listan läpi lähiaikoina, mutta ensivierailulla valitsimme aika klassisia aasialaisen keittiön annoksia, joita tai ainakin samantyyppisiä on tullut valmistettua myös omassa keittiössä. Thaimaalainen papaijasalaatti Som Tam oli minun ensimmäinen valinta. Se kuuluu minun ehdottomiin suosikkeihin ja usein kertoo paljon keittiön muistakin annoksista. Hoshiton versio oli oikein herkullinen, jota ei onneksi oltu ns. blandattu suomalaisilla kauden vihanneksilla johon törmää valitettavan monessakin paikassa. Itse olisin kaivanut ehkä astetta enemmän mausteisuutta mutta luulen, että suurelle osalle asiakkaista tämä versio on oikein passeli. Annokset muuten saapuvat pöytään aasialaisittain valmistumisen mukaan, joten jos et halua jakaa annoksia, tämä pitää ehkä ottaa huomioon. 

Seuraavaksi saimme pöytään herkullisen havaijilaisen, lohesta valmistetun Poke-kulhon. Vaihtoehtona oli myös annos ilman riisiä ja myös kasvisversio punajuurella, jota ihan vaan eksoottisuutensakin takia on joskus pakko maistaa. Meidän hieman inkiväärillä maustettu lohi oli ehkä aterian voittaja. Raikas, tasapainoisesti ja lempeästi maustettu lohi hävisi lautaselta hetkessä. Mielestäni itsekin valmistan hyviä tämän tyyppisiä lohiannoksia, joten hieman pelkäsin pettyväni, turhaan. Tätä syön seuraavankin kerran.

Liha-annoksiksi valitsimme Nashi glaseerattuja possun ribseja ja Nuoc Mam kanansiipiä. Molemman olivat herkullisen pehmeiksi kypsennettyjä ja täynnä makua. Hieman huolestuin, kun siivet näyttivät vähän kuivilta ja kastikkeesta ei ollut tietoakaan, mutta ne ovat marinointivaiheessa imeneet niin paljon herkullista makua, että tämmöinen kastikehullukin unohti siitä kaipaavansa.

Jälkiruoaksi oli pakko maistaa paikan ainoata makeata vaihtoehtoa, Okinawa munkkeja. Ne eivät välttämättä nousseet minun munkki suosikkeihin, mutta pakko myöntää, että vaikka voisin elää aasialaisella ruoalla, tämän keittiön jälkiruoat eivät ikinä maistuneet minulle erityisen hyviltä, joten pidättäydyn jatkossakin suolaisissa. 

Kenelle voisin uutta Hoshitoa suositella? Kaikille, joille aasialainen ruoka maistuu ja jotka nauttivat rennosta ja ystävällisestä ilmapiiristä. Paikkaan ei aina tarvitse tulla syömään koko ruokalistaa läpi, vaan voi napata jotain pientä tai juoda lasillisen. Huomasin, että Hoshiton herkkuja saa nykyään myös Foodora palvelun kautta, joten tässä on menuvinkki vaikka seuraaviin illanistujaisiin.   

Kun puolitoista vuotta sitten aloitin bloggamisen en aavistanutkaan mihin ryhdyin. Kuvittelin, että postailen reseptejä silloin kun lastenhoidosta ehdin lähinnä itseäni ja kavereita varten, ja olisin tyytyväinen jos edes joku vieras joskus eksyisi minun arkistoihin. Näinhän se alussa menikin, enkä silloin tiennyt mitä kaikkea tämä bloggaaminen voi oikeasti tuoda mukana. Nykyään hirveä määrä (ainakin minun mittapuun mukaan) ihmisiä käy lukemassa minun reseptejä, joita on julkaistu jopa aikakausilehdissä, puhumattakaan hurjasta, jonkun ihanan ihmisen suosituksesta legendaariseksi tulleella Vauva.fi – keskustelupalstalla. En ikinä kuitenkaan arvannut kuinka loistavia ihmisiä tapaan tässä yhteydessä ja mihin kaikkiin mielettömiin tilaisuuksiin pääsisin osallistumaan. Niihin on mahtunut hienoja ja vaatimattomampia, mielenkiintoisia ja joskus täysin hyödyttömiä ja tylsiä tilaisuuksia. Viime perjantaina taas pääsin osallistumaan tilaisuuteen, mistä en välttämättä olisi halunnut lähteä pois ollenkaan.

Kaikkiäitini reseptit – blogin takana oleva aina mieletön Nanna on järjestänyt bloggaaja Meat & Fire tilaisuuden, jossa ehkä ainoa vika oli se, että suurin osa osallistujista tulivat autoilla, ja lisäksi paikaksi olisi voitu valita jonkun ihanan mökin terasseineen järvi suomen maisemissa. HK:n näyttökeittiössä järjestettyä tilaisuutta olivat isännöimässä HKScan Pro, Dieta Oy ja Unilever Finland ja Pilsner Urquel. Vaikka luvassa oli koulutus, viiden minuutin esityksen jälkeen alkoi kokki räppi soimaan, porukka laittoi essut päälle ja ruvettiin kokkaamaan. Mistä muusta voi ruokabloggaaja tulla iloisemmaksi?! Ja mitä mahtavaa porukkaa siellä olikaan! Vaikka suurimman osan bloggaaja osallistujista tunsinkin jo entuudestaan, joukkoon mahtui uusia mahtavia tuttavuuksia ja tietenkin kaikki vieraanvaraiset isännät ja emännät. Siinä ei paljon jäätä tarvinnut rikkoa, vaan jutut luistivat kuin oltaisi tehty tätä ennenkin yhdessä. Siinä pienissä ryhmissä ammattilaisten ohjauksen alla kokkasimme brasilialaisia lisukkeita, grillasimme lihaa ja valmistimme italialaista porchettaa, josta minun onkin pakko aloittaa. 

Porchetta, se italialainen herkkurulla, jossa porsaankylki täytetään porsaanlihalla ja mausteilla. Ensimmäisen kosketuksen siihen saimme heti tilaisuuden alussa, kun meille tarjottiin marinoidulla punasipulilla ja sinapilla maustettu porchetta-leipä. Voi että kun se oli hyvää! Niin hyvä, että kylkiäisenä minulle maistui myös Pilsner Urquel – olut, minulle joka ei juo olutta missään tilanteessa. En tiedä oliko tähän poikkeukseen normaalista makutottumuksista super herkullinen annos vai lempeä oluen maku. Tämän possurullan valmistamissaloihin meitä opasti Risto Mikkola, jolta ei muuten jutut ihan heti lopu. Valmistus vaikutti tai onkin aika helppoa ja yksinkertaista, ehkä narulla sidontaa lukuun ottamatta, mutta minä tietenkin onnistuin siinäkin poiketa hieman ohjeista, jonka seurauksena rullasta, jonka lempeästi kutsuin possu vauvaksi, tuli hieman kookkaampi yksilö. Porsaan liha oli luonnollisesti kuuluisaa HK Rypsiporsasta, joka on tutkitusti terveellisempi vaihtoehto lihasyöjän lautaselle. Rypsillä ruokitun porsaan liha sisältää tavallista lihaa enemmän pehmeitä rasvoja ja erityisesti omega 3-rasvahappoja. Tämä oli minulle henkilökohtaisesti varsin ajankohtainen tieto juuri lääkäriltä nuhteita saaneena kohonneista kolesteroliarvoista.  Uuden ruokintamallin ansiosata HK Rypsiporsas on jatkossa myös GMO vapaa, koska eläinten ruokinnassa käytetty soija korvataan rypsillä ja muilla kotimaisilla valkuaisen lähteillä. Porchetta kuitenkin tuli valmiiksi minunkin osalta, pakattua ja vietyä kotiin miestäni ilahduttamaan. Se on muuten erinomainen herkku, joka valmistuu itsestään uunissa kokin nukkuessa ja sen pintaa paistaessa grillissä voi saada aikamoisen wau-efektin monissa grillijuhlissa. Joten jossain vaiheessa kesää yritän saada tämän loistavan reseptin tännekin. 

Liha oli muutenkin päivän tähti.  Sitä valmistettiin jykevässä valitettavasti enemmäkseen ammattilaiskäyttöön tarkoitettu Mibrasa – hiiligrillissä ja kieltämättä tuli hetki kun toivoin, että asuisin jossain muualla kun keskellä kaupunkia kerrostalossa. Tosin 400 kg painava grilli olisi ehkä hieman liikaa omakotitalon pihalle, mutta hiilen antamaa makua täydellisesti paistetussa pihvissä on vaikea voittaa. Tämä hillitön grilli oli varsinainen tehdas, johon mm. mahtuu 60 hampurilaispihviä kerralla, monen muun lisäksi. Brasilialainen kuvepaisti valmistui melkein itsestään, ulkofileepihvit paksulla rasvalla tirisivät täydellisiksi ja sitten broilerin koipireidet. Hieman ihmettelin, kun todellinen grillimestari Dietan asiantunteva Vesa Saaristo heitteli niitä grilliin, ihan sellaisinaan. Ilman suolaa, pippuria, siitä vaan grilliin.   En vielä silloin tajunnut, että näistä koipireisistä tulisi päivän herkullisin annos, mehevä ja makua täynnä, vaikka ei edes suolaa käytetty. Unohtakaa ihmiset hyvät ne hienot sähkögrillit, ja kaivakaa pallogrillit esiin, niissä raaka-aineet pääsevät todellisiin oikeuksiinsa. Hiili vaatii malttia mutta tulos on sen arvoinen. Ei riittänyt, että tämä oli ehkä paras maistamani kana, vaan se sai kastikkeekseen sellaisen syntisen herkun minkä kanssa uppoisi huonompikin pihvi, kanannahasta valmistetun kastikkeen, joka ehdottomasti menee kokeilulistalle. 

Unohdin mainita, että espanjalaista porchettaa lukuun ottamatta menumme edusti makua täynnä olevaa Brasiliaa. Unilever Food Solutions mauissa oli tänä vuonna teemana – Taste of the exotic Brazil. Yrityksen kokit tekivät opetusmatkan tähän makujen sulatusuuniin ja toivat herkullisia reseptejä ja vinkkejä moneen ravintolaan ympäri Suomea.  Herkulliset juustopallot ja monenlaiset kastikkeet koristivat meidän pöytää ja tietenkin melkeinpä meidän valmistamia. Ja vaikka moni meistä on kuvitellut, että jälkiruoalle ei lihaähky anna tilaa, yllätys yllätys jälkiruokavatsa ilmoitti sopivasti omasta olemassaolostaan ja banaanipiirakka, kookos panna cotta ja kinuski popparit kruunasivat tämän melkein täydellisen aterian. 

Siinä se päivä vierähti. Joitakin odottivat lapset kotona, kaukomatkalaisten piti ehtiä junaan, mutta halusimme illan vielä jatkuvan. Parkkipaikallekin piti jäädä hengailemaan. Olen oppinut paljon, syönyt paljon ja nauranut paljon, mitä muuta se ihminen tarvitsee?!

Kiitos päivästä ja erinomaisista järjestelyistä Risto Mikkola ja  Janne Leppänen (HKScan Pro), Vesa Saaristo (Dieta Oy), Petri Nygård (Unilever Finland Oy), ja tietenkin Nanna (Kaikkiäitini reseptit) ja muut ihanat kanssabloggaajat : Beach house kitchen, Campasimpukka, Habanerokitchen, Kaikki äitini reseptit, Kamera & Kauha, Kananpoikien Bistro, Tinskun keittiössä, Veera R Queen Of Delicious.