herkuttelemassa muualla

Mama G. kävi messuilla

sunnuntaina, lokakuuta 26, 2014

Pimeä sateinen syyssunnuntai oli täydellinen päivä viettää sisätiloissa Helsingin Messukeskuksessa. Pitkästä aikaan kävin ystäväni Kärähtäneet-blogin Heidin kanssa Viini, Ruoka & hyvä elämä messuilla, joiden teema tänä vuonna oli Italia. Samaan aikaan järjestettiin myös Kirja- ja Musiikkimessut, mikä tarkoitti, että gastronomialle oli omistettu mielestäni aika pieni alue. Teema varmisti sen, että suurimmasta osasta ständejä löytyi Välimeren makkaraa, juustoa ja oliiviöljyä. Toki sekaan mahtui myös muutama kotimainenkin tuottaja, niistä suurin osa oli kuitenkin jo ennestään tuttuja.

Muutama positiivinen uusi tuttavuus löytyi maahantuojista, joiden valikoimista pari tuotettakin päätyi kotiin. Tamperelaisen Mama’s Corner herkkukaupan osastolla maisteltiin erinomaisia italialaisia ja espanjalaisia herkkuja ja ehkä parasta balsamicoa, jota olen ikinä maistanut. Kyseessä oli italialainen Leonardi Balsamico ja sellaisen tietenkin oli pakko saada kotiin. Liikkeellä avautuu pian nettikauppa ja kauppias ystävällisesti lupasi vastata kaikkiin tiedusteluihin ja toimittaa valikoiman tuotteita ilman postikuluja mihin päin Suomea tahansa. Tryffelillä maustettua kuivattua makkaraa löytyi l’ABC del Guston tiskillä. Hyvän maun lisäksi myyjä kehui myös makkaran käytännöllisyyttä. Koska makkara säilyy huoneen lämmössä puolikin vuotta, sitä voi kuulemma käyttää keittiön sisustuksessa. Meillä tosin tästä tuskin on sisustuselementiksi, sen verran hyvän makuinen se oli. Näitä herkkuja saa Suomessa seuraavan kerran Helsingin joulumarkkinoilla.


Kolmas uusi miellyttävä tuttavuus oli Cafe -Tienda Espana. Maistoin ensimmäistä kertaa erinomaista kuivattua tammenterhokinkkua ja nyt on pakko käydä tutustumassa Cafe-Tiendan Helsingissä sijaitseviin kahteen liikkeeseen ja maistamassa lisää herkkuja. Hauskinta, että löysin messuilla myös ihanan liikkeen, joka sijaitsee kävelymatkan etäisyydellä meidän kotoa. Töölöläinen CeestaShop esitteli loistavia alkoholittomia kuohuviinejä, joista erityisesti Bianco oli minun mieleen. Ajattelinkin hankia yhden pullon autoilevia vieraita varten.



Vaikka maistoimmekin melkein jokaisen tiskin maistiaisia, halusimme myös syödä myöhäisen lounaan messualueella. Jos ei lasketa Messukeskuksen vakinaisia ruokapaikkoja, niin vaihtoehtoja ei ollut kuin kolme tai neljä. Löysimme kreikkalaisen gyros pita -kioskin, jo suomalaisen kansallisruoaksi nousseen pulled pork burgeri- vaunun ja thaimaalaisen kojun. Päädyimme viimeiseen, missä otettiin kunnon combo lautaset. Niistä löytyi kyllä mausteisuutta mutta valitettavasti tässäkin tapauksessa monelta osin thaimaalainen perinteinen herkku vaihtui mausteiseksi porkkanaraasteeksi.   

Kokonaisuudessa messut olivat hauskaa kokemus varmasti enemmäkseen hyvän seuraan takia. Ehkä sisäänpääsymaksuhinnalla olisin odottanut vähän enemmän ja monipuolisempaa sisältöä. Ehkä ensi kerralla.
kana

Butter chicken

perjantaina, lokakuuta 24, 2014

Muistan aikoja kun en välittänyt intialaistyyppisestä ruoasta enkä siinä käytetyistä mausteista olleenkaan, puhumattakaan siitä, että käyttäisin niitä omassa keittiössäni. Sitten vietin neljää kuukautta Englannissa ja siellähän ei voi tätä kansallisruokaa välttää. Vuosien varrella minusta on tullut intialaisen/nepalilaisen ruoan ystävä ja keittiökaapissamme löytyy vaikka mitä itämäisiä mausteita.
Kun on niin monet kerrat kokeillut erilaisia reseptejä, nykyään mahtavat intialaistyyppiset arkiset ruoat syntyvät hetkessä ns. vapaalla kädellä. Vaikka joskus laiskoina päivinä tulee haettua nepalilaista take awayta, monesti olen todennut, että pystyisin itsekin ainakin melkein samaan tasoon. Pitää tunnistaa, että olen sen verran amatööri tässä asiassa, että en hirveästi pysty erottamaan Helsingissä hyvin edustettuja intialaista ja nepalilaista keittiöitä toisistaan.

Tällä kertaa pienillä muutoksilla sovelsin Gordon Ramsayn Butter chicken reseptiä (Ultimate Cookery and Course) ja lopputulos oli oikein maukas. Taas kerran kokeilin tehdä myös Naanleipää… Lopputulos oli ihan ok leipä mutta ei sitä mielestäni naanleiväksi voinut kutsua. Sen takia jätän tämän reseptin julkaisematta. Alan luopua toivosta, että saisin kotioloissa tehtyä ihan oikeata versiota. Jos jollakin on takuuvarmoja reseptivinkkejä niin kiitos jo etukäteen!



Marinadi
2 valkosipulikynttä
4 cm tuoretta inkivääriä raastettuna
1 punainen chili siemenet poistettuina
2 rkl sitruunanmehua
2 tl jauhettua korianteria
1 tl juustokuminaa
1/2tl kurkumaa
150 g luonnonjugurttia
suolaa ja mustapippuria
  • Sekoita kaikki marinadiainekset keskenään, lisää kananpalat. Anna marinoitua mielellään yön yli.
500g broilerin paistia n.3-4cm kokoisina paloina
öljyä paistamiseen
1 pieni sipuli hienonnettuna
3cm tuoretta inkivääriä raastettuna
2 valkosipulikynttä
1 tl jauhettua korianteria
1 tl garam masalaa
½ tl kurkumaa
70g tomaattisosetta
nokare voita
pieni nippu tuoretta korianteria hienonnettuna
ripaus suolaa
  •  Kuullotta isossa kasarissa sipuli ja inkivääri, lisää valkosipuli ja hieman suolaa. Paista noin minuutin verran.
  • Lisää kuivat mausteet ja paista noin 30 sekuntia. Lisää tomaattisose ja voi. Paista hieman.
  • Pyyhkäise kanasta ylimääräisen marinadin pois ja lisää kananpalat kasariin. Paista kanan pinnat kääntäen.
  • Lisää loput marinadista sekaan ja paistaa alhaisella lämpötilalla kunnes kana on kypsä. Tarkista maku ja lisää korianterilehdet.

liha

Babushkan pelmenit

tiistaina, lokakuuta 21, 2014



Nyt kun Mama Gastro – blogi on täyttänyt kokonaisen kuukauden, uskallan osallistua minun ensimmäiseen ruokahaasteeseen, jonka aiheena lokakuussa on lohturuoka. Kaikilla meillä on varmasti monia lempi lohturuokia eri tilanteisiin. Minulle jostain syystä tulee sanasta lohturuoka mieleen lämmin ja talvinen annos, ja kun luin haasteen aiheen tiesin saman tien minkä annoksen halusin jakaa. Pelmenit ovat olleet ihanan kotoisa ja herkullinen makuelämys läpi ikäni, ja itseasiassa varmasti ensimmäinen oikea ruoka, jonka valmistukseen sain tai jouduin joskus osallistumaan. Perinteisesti teen pelmenit edelleenkin yleensä äitini kanssa, jota kutsutaan nykyään meillä babushkaksi. Nelin käsin suoritetussa projektissa syntyy kerralla muutama sata näitä ihania nyyttejä. Pelmenit säilyvät erinomaisesti pakastimessa vaikka kuinka pitkiä aikoja, mikä myös tekee niistä loistavan lohturuoan. Kylmänä pimeänä iltana voi väsyneenä ottaa valmiit pelmenit pakastimesta ja kymmenen minuutin päästä loistava annos on valmis.

Tässä vaiheessa, joku ehkä kysyy mikä on pelmeni. Yleensä minulla on tapana sanoa, että pelmenit ovat venäläinen täyteläinen versio italialaisista ravioleista. Kyseessä ovat siis eräänlaiset pastataikinanyytit jauhelihatäytteellä. Nykyään varsinkin ravintolalistoilla näkee pelmeneitä vaikka millä ihmeellisillä täytteillä mutta minulle liha on ainoa oikea. En tiedä kuinka todenperäinen tarina tämä on mutta sanotaan, että pelmenit tulivat Venäjälle Kiinan kautta ja levisivät sieltä Siperiaan. Kiinalaisia wonton nyyttejä aletiin valmistaa venäläiseen tapaan ja koska kylmissä olosuhteissa ruoka piti pakastaa, lihasta on tullut pelmeneille yleisin täyte.
Myös tarjoilutapoja pelmeneille on erilaisia. Ne ovat yleensä kotona opittuja tapoja ja silloin muut vaihtoehdot tuntuvat vääriltä. Minä yleensä nautin niitä voin ja smetanan kanssa ripauksella mustapippuria. Sekoitukseen voi myös lisätä pienen tilkan etiikkaa. Tämä on ehkä se perinteisin tapa. Jotkut keittävät pelmenit lihaliemessä ja tarjoilevat niitä keitossa. Erilaiset kermaiset kastikkeet kuten sienikastike ovat muodissa. Edellisenä päivänä keitettyjä pelmenejä voi paistaa pannulla. Eli tyylejä on monenlaisia.



Tällä kertaa tein pelmeneita yksin. Ja vaikka vähän jännitin ehdinkö suorittua tehtävästä pojan päiväunien aikana, neljäkymmentä kaunista nyyttiä syntyi alle tunnissa. Taas oikaisin taikinan teossa ja tein sen yleiskoneella, mutta se ei haitanut lopputulosta. Taikinan on tarkoitus olla huomattavasti pehmeämpi kuin perinteinen pastataikina eikä sitä kaulitaan niin ohkaiseksi kuin pastaa. Täytteenä tykkään käyttää naudan ja lampaan jauhelihasekoitusta ja käytän aina reilusti sipulia, mikä tuo pehmeyttä, ja mustaa pippuria. Joku ehkä kauhistelee minun tapaa kaulia taikinaympyröitä, joita kaulin yksi kerrallaan. Yhtä hyvin taikinan voi varmasti kaulia pastakoneella tai kaulimella isoksi levyksi ja ottaa siitä muodilla ympyröitä. Minä kun olen niitä lapsuudesta asti kaulinnut, muut tavat olisivat vaikeita ja hitaita. Ja minun esittelemällä tavalla ei synny minkäänlaista taikinahävikkiä. Taikinassa käytettyä turkkilaista jugurttia voi korvata esim. kermaviilillä tai muulla happamalla maitotuotteella. Jos ei sellaista ole niin vesikin käy, sen määrän kanssa pitää vaan olla varovainen.

Taikina

2 kananmunaa

5 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa
1 dl turkkilaista jugurttia
vehnäjauhoja kaulimiseen
  • Sekoita kaikki aineet yleiskoneessa pehmeäksi taikinapalloksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa n. 20 minuuttia.
Täyte
200 g naudan jauhelihaa
200 g lampaan jauhelihaa
1 iso sipuli hienonnettuna
½-1 tl suolaa
½-1 tl jauhettua mustapippuria
  • Sekoita kaikki aineet. Maista ja mausta tarvittaessa.
Tarjoiluun
Voita ja smetanaa
Jaa taikinapallo neljään osaan hyvin jauhetulla alustalla. Muotoile yhdestä taikinapalasta halkaisijalta noin kaksi senttiä leveä pitkula ja leikkaa siitä tasaisia noin 1-1,5 cm leveitä viipaleita. Käännä viipaleet ja painele niitä hieman molemmin puoliin. Tässä vaiheessa alustalla saa olla reilusti jauhoja, etteivät tulevat letut tartu toisiinsa tai  alustaan. Kauli viipaleista halkaisijaltaan noin 7cm leveitä lettuja, paksuudeltaan noin 2-2,5 mm.
Asettele taikinaletun keskelle noin 1-1,5 tl täytettä. Taitele taikinan vastakkaiset reunat yhteen puolikuun muotoon nypyttäen ne tiukasti kiinni. Yhdistä kulmat yhteen.
Asettele valmiit pelmenit mieluimmin alustalle jauhetun keittiöpyyhkeen päälle ja peitä toisella pyyhkeellä. Jos pelmenit ovat tosi lähellä toisiaan ripottele niiden päälle reilusti jauhoja, etteivät tartu toisiinsa.

Jos et keitä pelmenejä saman tien, siirrä ne alustalla pakastimeen, ja kun ne ovat täysin jäässä voit siirtää ne muovipussiin. Näin vältät niiden tarttumisen toisiinsa.
Keitä pelmenit reilussa suolatussa kiehuvassa vedessä pastan tapaan. Kun pelmenit nousevat veden pinnalle anna niiden kiehua vielä noin 7 minuuttia.
Nosta valmiit pelmenit reikäkauhalla astiaan ja laita sekaan pieniä paloja voita. Sekoita. Tarjoa pelmeneitä smetanan kerää.   

Instagram